Loimaa logo
<
11/2024
>
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
1
4
5
8
10
17
18
23
Kansallismuseo saapuu kylään Sarkaan
Kansallismuseo saapuu kylään Sarkaan
11:00 - 16:00
Marraskuun Sarka-sunnuntaita vietetään kahden päivän ajan, sillä Kansallismuseo saapuu kylään Loimaalle ja Sarka-museoon. Vierailun aikana Kansallismuseo tuo nähtäville läpileikkauksen kansalliskokoelmiemme rakastetuimmista klassikoista. Viikonlopun aikana voit nähdä Sarka-museossa muun muassa Urho Kekkosen silmälasit, Halikon aarteen sekä Edvard ”Eetu” Iston kuuluisan Hyökkäys-maalauksen vuodelta 1899. Paikan päällä on mahdollista kuulla Suomen kansallismuseon ammattilaisia, ja keskustella museon asiantuntijoiden, tutkijan ja konservaattorin kanssa. ”Haluamme, että mahdollisimman moni voi tutustua kansalliskokoelmiemme huippuesineisiin ja kokea palan Kansallismuseota”, yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta kertoo. Kansallismuseo vierailee eri puolilla Suomea eri kohteissa oman peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen aikana, jolloin museo on suljettuna. Museokyläilyt Kansallismuseo aloitti viime keväänä Tornionlaakson museosta, jossa kahden päivän aikana vieraili ennätykselliset 2400 kävijää. ”Mukanamme ovat ne esineet, joiden edessä kävijät Kansallismuseossa pysähtyvät yhä uudelleen ja jotka herättävät suuriakin tunteita”, Forssell sanoo. Mukaan valikoitavat esineet voivat vaihdella hieman museoiden toiveiden mukaan. Sarkaan saadaankin Kansallismuseon kokoelmista näytille myös erityinen palanen loimaalaista historiaa. Tapahtumapäivinä kaikkiin museon näyttelyihin on vapaa sisäänpääsy! Lauantaina 23.11. Kansallismuseon vierailevanäyttely on avoinna klo 11-17 ja sunnuntaina 24.11. klo 10-16. Museo on avoinna koko viikonlopun molempina päivinä klo 10-17 ja ravintolassa on lounasmahdollisuus klo 11-15.
24
Kansallismuseo saapuu kylään Sarkaan
Kansallismuseo saapuu kylään Sarkaan
10:00 - 16:00
Marraskuun Sarka-sunnuntaita vietetään kahden päivän ajan, sillä Kansallismuseo saapuu kylään Loimaalle ja Sarka-museoon. Vierailun aikana Kansallismuseo tuo nähtäville läpileikkauksen kansalliskokoelmiemme rakastetuimmista klassikoista. Viikonlopun aikana voit nähdä Sarka-museossa muun muassa Urho Kekkosen silmälasit, Halikon aarteen sekä Edvard ”Eetu” Iston kuuluisan Hyökkäys-maalauksen vuodelta 1899. Paikan päällä on mahdollista kuulla Suomen kansallismuseon ammattilaisia, ja keskustella museon asiantuntijoiden, tutkijan ja konservaattorin kanssa. ”Haluamme, että mahdollisimman moni voi tutustua kansalliskokoelmiemme huippuesineisiin ja kokea palan Kansallismuseota”, yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta kertoo. Kansallismuseo vierailee eri puolilla Suomea eri kohteissa oman peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen aikana, jolloin museo on suljettuna. Museokyläilyt Kansallismuseo aloitti viime keväänä Tornionlaakson museosta, jossa kahden päivän aikana vieraili ennätykselliset 2400 kävijää. ”Mukanamme ovat ne esineet, joiden edessä kävijät Kansallismuseossa pysähtyvät yhä uudelleen ja jotka herättävät suuriakin tunteita”, Forssell sanoo. Mukaan valikoitavat esineet voivat vaihdella hieman museoiden toiveiden mukaan. Sarkaan saadaankin Kansallismuseon kokoelmista näytille myös erityinen palanen loimaalaista historiaa. Tapahtumapäivinä kaikkiin museon näyttelyihin on vapaa sisäänpääsy! Sunnuntaina 24.11. Kansallismuseon vierailevanäyttely on avoinna klo 10-16. Museo on avoinna koko viikonlopun molempina päivinä klo 10-17 ja ravintolassa on lounasmahdollisuus klo 11-15.
25
30
Tapahtumakalenteri


Tapahtuman tyyppi

Missä tapahtuu

Kenelle

Ajankohta

Hae

Kertaluontoiset tapahtumat



Studia Generalia luento -Presidentit urheilijoina
21.11.2024
Kuvaus

Studia Generalia -luento: Presidentit urheilijoina

Luennoitsija: FT, tietokirjailja Kalle Virtapohja



Mitä urheilulajeja Suomen päämiehet ovat harrastaneet? Mitä lajivalinnat kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta? Entä mitä ne kertovat presidenteistä?


Luennon järjestävät yhteistyössä pääkirjasto ja työväenopisto. Vapaa pääsy.


Kuva: Erkki Voutilainen, Museovirasto, 1959

KÄÄRIJÄ SEURAHUONEELLA
22.11.2024
Käärijä saapuu Loimaalle! Koko Loimaa pelkkää vihreetä!

Näytöksiä -kirjan julkistamistilaisuus
22.11.2024
Tiina Niiinimaan esikoisromaani on julkaistu marraskuussa Momentum Kirjojen kustantamana. Kirja kertoo ihmissuhteista, katumuksesta ja vastuusta. Nelikymppinen Kaisa löytää postilaatikosta perheen kissan kuolleena ja saa uhkaavan kirjeen. Kaisa alkaa selvittämään mitä hän on tehnyt väärin ja ketä hän on loukannut.

Julkistamistilaisuudessa kirjailija esittelee kirjaa. Kirjoja on myytävänä.

Hurrikaani vs. Savo Volley
23.11.2024
Lentopallon Mestaruusliigaa.

Kansallismuseo saapuu kylään Sarkaan
23.11.2024
Marraskuun Sarka-sunnuntaita vietetään kahden päivän ajan, sillä Kansallismuseo saapuu kylään Loimaalle ja Sarka-museoon. Vierailun aikana Kansallismuseo tuo nähtäville läpileikkauksen kansalliskokoelmiemme rakastetuimmista klassikoista.

Viikonlopun aikana voit nähdä Sarka-museossa muun muassa Urho Kekkosen silmälasit, Halikon aarteen sekä Edvard ”Eetu” Iston kuuluisan Hyökkäys-maalauksen vuodelta 1899. Paikan päällä on mahdollista kuulla Suomen kansallismuseon ammattilaisia, ja keskustella museon asiantuntijoiden, tutkijan ja konservaattorin kanssa.

”Haluamme, että mahdollisimman moni voi tutustua kansalliskokoelmiemme huippuesineisiin ja kokea palan Kansallismuseota”, yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta kertoo.

Kansallismuseo vierailee eri puolilla Suomea eri kohteissa oman peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen aikana, jolloin museo on suljettuna. Museokyläilyt Kansallismuseo aloitti viime keväänä Tornionlaakson museosta, jossa kahden päivän aikana vieraili ennätykselliset 2400 kävijää.

”Mukanamme ovat ne esineet, joiden edessä kävijät Kansallismuseossa pysähtyvät yhä uudelleen ja jotka herättävät suuriakin tunteita”, Forssell sanoo. Mukaan valikoitavat esineet voivat vaihdella hieman museoiden toiveiden mukaan. Sarkaan saadaankin Kansallismuseon kokoelmista näytille myös erityinen palanen loimaalaista historiaa.

Tapahtumapäivinä kaikkiin museon näyttelyihin on vapaa sisäänpääsy!

Lauantaina 23.11. Kansallismuseon vierailevanäyttely on avoinna klo 11-17 ja sunnuntaina 24.11. klo 10-16.

Museo on avoinna koko viikonlopun molempina päivinä klo 10-17 ja ravintolassa on lounasmahdollisuus klo 11-15.

Kansallismuseo saapuu kylään Sarkaan
24.11.2024
Marraskuun Sarka-sunnuntaita vietetään kahden päivän ajan, sillä Kansallismuseo saapuu kylään Loimaalle ja Sarka-museoon. Vierailun aikana Kansallismuseo tuo nähtäville läpileikkauksen kansalliskokoelmiemme rakastetuimmista klassikoista.

Viikonlopun aikana voit nähdä Sarka-museossa muun muassa Urho Kekkosen silmälasit, Halikon aarteen sekä Edvard ”Eetu” Iston kuuluisan Hyökkäys-maalauksen vuodelta 1899. Paikan päällä on mahdollista kuulla Suomen kansallismuseon ammattilaisia, ja keskustella museon asiantuntijoiden, tutkijan ja konservaattorin kanssa.

”Haluamme, että mahdollisimman moni voi tutustua kansalliskokoelmiemme huippuesineisiin ja kokea palan Kansallismuseota”, yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta kertoo.

Kansallismuseo vierailee eri puolilla Suomea eri kohteissa oman peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen aikana, jolloin museo on suljettuna. Museokyläilyt Kansallismuseo aloitti viime keväänä Tornionlaakson museosta, jossa kahden päivän aikana vieraili ennätykselliset 2400 kävijää.

”Mukanamme ovat ne esineet, joiden edessä kävijät Kansallismuseossa pysähtyvät yhä uudelleen ja jotka herättävät suuriakin tunteita”, Forssell sanoo. Mukaan valikoitavat esineet voivat vaihdella hieman museoiden toiveiden mukaan. Sarkaan saadaankin Kansallismuseon kokoelmista näytille myös erityinen palanen loimaalaista historiaa.

Tapahtumapäivinä kaikkiin museon näyttelyihin on vapaa sisäänpääsy!

Sunnuntaina 24.11. Kansallismuseon vierailevanäyttely on avoinna klo 10-16.

Museo on avoinna koko viikonlopun molempina päivinä klo 10-17 ja ravintolassa on lounasmahdollisuus klo 11-15.

Kaamosretki Eksyssuolle
24.11.2024
Marraskuinen suoretki, joka sisältää lempeää luontojoogaa, pysähtymistä ja vitamiineja. Sopii arjesta irtautumiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Retken järjestävät yhteistyössä Naturenelis, Sportintti ja MetsäAnna.

Perheiden jouluaskarteluilta
26.11.2024
Perheiden jouluaskarteluilta Kanta-Loimaan srk-talolla.
Meillä on mallit ja materiaalit, joten tuo vain itsesi ja perheesi askartelemaan.

JÄTTIS-orkesterin konsertti
27.11.2024
JÄTTIS -orkesterin konsertti
ke 27.11. Heimolinnassa klo 19.00

Ohjelmisto on monipuolinen - nykyhiteistä vanhoihin ikonisiin kappaleisiin.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

JÄTTIS- orkesteri on musiikkiopiston yhteisprojekti. Soittajia on opiston eri soitinryhmistä.

Karjalaisten joulujuhla
27.11.2024
Kurkijoki-Säätiön, Kurkijoki-Seuran ja Loimaan karjalaisten yhteisesti järjestämä perinteinen joulujuhla. Osallistumismaksu 10e kattaa joulupuuron, ohjelman ja torttukahvit. Ohjelmassa Jouluevankelium kurkjoven murteel, Erkki ja Heikki musisoivat, yhteislaulua, "Karjalaisen perhe" vierailee, arpajaiset. Arpajaisvoittoja voi tuoda tullessaan.

Aikuisten jouluaskarteluilta
28.11.2024
Aikuisten jouluaskarteluilta Kanta-Loimaan srk-talolla.
Mahdollista tehdä mm. havukransseja, sytykeruusuja, joulukortteja, mehiläisvahakynttilöitä
Meillä on ideat ja materiaalit. Tule ystäväsi kanssa askartelemaan.

Iloinen Joulunavaus & Black Friday
29.11.2024
Iloinen Joulunavaus on hyvän mielen joulunavaustapahtuma aivan kaikille!
Aloitetaan sankoin joukoin joulunaika yhdessä Loimaan torilla!

Luvassa perinteistä ja uuttakin lavaohjelmaa, palkintojen jakoa, musiikkia, tanssia lapsille, joulupuuroa ja muuta torille sopivaa tarjoiltavaa sekä toimintansa esittelijöitä. Joulupukki ja Muori ovat toki paikalla tonttuineen.

Ennen joulunavausta iltapäivällä keskustan liikkeet loihtivat liikkeisiinsä joulunavaus- ja Black Friday -tarjouksia, joten kannattaa ilman muuta lähteä liikkeelle jo silloin ja tulla jouluostoksilta viettämään hurlumheitä torille klo 18!

Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme
30.11.2024
Loimaan teatterissa valmistaudutaan tällä kertaa joulun tuloon kaikenikäisille teatterin ja musiikin ystäville suunnatun joulunäytelmän myötä. Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme on valloittava kertomus ystävyyden voimasta. Se saa ensi-iltansa lauantaina 30.11. ja esitykset ovat iltapäivisin kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Tomi Kontion ja Elina Warstan lastenkirjaan perustuvassa tarinassa seikkailee kolmen kopla, jonka muodostavat sekarotuinen koira (Sanna Lehti), meriä seilannut kissa (Mekku Mutala) sekä puliukko Näätä (Teppo Heikkilä). Kolmikko kuljettaa katsojat halki hiljaisen Helsingin todistamaan joulun ihmettä. Myös Anna (Kiia Kankare) oppii, miten lähimmäisenrakkaus, ystävyys ja antamisen ilo synnyttävät ilon ja rauhan sydämeen. Lempeä tunnelma valtaa sekä pienemmät että suuremmat katsojat, kun koira nimeltään Kissa ystävineen kirkastaa meille joulun sanoman. Musiikillisen esityksen maailma avautuu jokaiselle katsojalle iästä riippumatta.

Antton Kainulaisen ja Jukka Kittilän lämpimän huumorin sävyttämää sovitusta rytmittävät Valtteri Lipastin säveltämät laulut. Loimaan teatterissa lavalla nähdään Sanna Lehti, Mekku Mutala, Teppo Heikkilä ja Kiia Kankare. Esityksen ohjaa Sari Äikää-Torkkeli ja lavastaa Jani Hägg. Puvustus on Mikael Hantun käsialaa.

Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme
30.11.2024
Loimaan teatterissa valmistaudutaan tällä kertaa joulun tuloon kaikenikäisille teatterin ja musiikin ystäville suunnatun joulunäytelmän myötä. Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme on valloittava kertomus ystävyyden voimasta. Se saa ensi-iltansa lauantaina 30.11. ja esitykset ovat iltapäivisin kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Tomi Kontion ja Elina Warstan lastenkirjaan perustuvassa tarinassa seikkailee kolmen kopla, jonka muodostavat sekarotuinen koira (Sanna Lehti), meriä seilannut kissa (Mekku Mutala) sekä puliukko Näätä (Teppo Heikkilä). Kolmikko kuljettaa katsojat halki hiljaisen Helsingin todistamaan joulun ihmettä. Myös Anna (Kiia Kankare) oppii, miten lähimmäisenrakkaus, ystävyys ja antamisen ilo synnyttävät ilon ja rauhan sydämeen. Lempeä tunnelma valtaa sekä pienemmät että suuremmat katsojat, kun koira nimeltään Kissa ystävineen kirkastaa meille joulun sanoman. Musiikillisen esityksen maailma avautuu jokaiselle katsojalle iästä riippumatta.

Antton Kainulaisen ja Jukka Kittilän lämpimän huumorin sävyttämää sovitusta rytmittävät Valtteri Lipastin säveltämät laulut. Loimaan teatterissa lavalla nähdään Sanna Lehti, Mekku Mutala, Teppo Heikkilä ja Kiia Kankare. Esityksen ohjaa Sari Äikää-Torkkeli ja lavastaa Jani Hägg. Puvustus on Mikael Hantun käsialaa.

Hurrikaani vs. Karelian Hurmos
01.12.2024
Lentopallon Mestaruusliigaa.

Joulumyyjäiset Suomen maatalousmuseo Sarassa
01.12.2024
Suomen maatalousmuseo Sarassa virittäydytään joulun tunnelmaan, kun museolla järjestetään perinteiset joulumyyjäiset 1.12.2024 seminaaritila Riihessä klo 10-14.

Myyjäiset levittäytyvät museon päärakennuksen etupihalle, aulaan sekä Riiheen. Tarjolla on monipuolisesti käsityötuotteita ja jouluherkkuja, joten myyjäisistä löydät niin tunnelmalliset joulukoristeet omaan kotiin kuin joululahjat annettavaksi läheisillekin. Myynnissä on muun muassa villasukkia, kransseja, käsintehtyjä kynttilöitä, kodintekstiilejä, koruja, leivonnaisia ja paljon muuta.

Sisämyyntipaikat ovat täynnä, mutta ulkopaikkoja on vielä runsaasti vapaana. Tiedustele myyntipaikkaa myyjäisiin ottamalla yhteyttä museon asiakaspalveluun:
Sähköpostiosoite:info@sarka.fi
Puhelinnumero:02 763 7700

Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme
01.12.2024
Loimaan teatterissa valmistaudutaan tällä kertaa joulun tuloon kaikenikäisille teatterin ja musiikin ystäville suunnatun joulunäytelmän myötä. Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme on valloittava kertomus ystävyyden voimasta. Se saa ensi-iltansa lauantaina 30.11. ja esitykset ovat iltapäivisin kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Tomi Kontion ja Elina Warstan lastenkirjaan perustuvassa tarinassa seikkailee kolmen kopla, jonka muodostavat sekarotuinen koira (Sanna Lehti), meriä seilannut kissa (Mekku Mutala) sekä puliukko Näätä (Teppo Heikkilä). Kolmikko kuljettaa katsojat halki hiljaisen Helsingin todistamaan joulun ihmettä. Myös Anna (Kiia Kankare) oppii, miten lähimmäisenrakkaus, ystävyys ja antamisen ilo synnyttävät ilon ja rauhan sydämeen. Lempeä tunnelma valtaa sekä pienemmät että suuremmat katsojat, kun koira nimeltään Kissa ystävineen kirkastaa meille joulun sanoman. Musiikillisen esityksen maailma avautuu jokaiselle katsojalle iästä riippumatta.

Antton Kainulaisen ja Jukka Kittilän lämpimän huumorin sävyttämää sovitusta rytmittävät Valtteri Lipastin säveltämät laulut. Loimaan teatterissa lavalla nähdään Sanna Lehti, Mekku Mutala, Teppo Heikkilä ja Kiia Kankare. Esityksen ohjaa Sari Äikää-Torkkeli ja lavastaa Jani Hägg. Puvustus on Mikael Hantun käsialaa.

Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme
01.12.2024
Loimaan teatterissa valmistaudutaan tällä kertaa joulun tuloon kaikenikäisille teatterin ja musiikin ystäville suunnatun joulunäytelmän myötä. Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme on valloittava kertomus ystävyyden voimasta. Se saa ensi-iltansa lauantaina 30.11. ja esitykset ovat iltapäivisin kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Tomi Kontion ja Elina Warstan lastenkirjaan perustuvassa tarinassa seikkailee kolmen kopla, jonka muodostavat sekarotuinen koira (Sanna Lehti), meriä seilannut kissa (Mekku Mutala) sekä puliukko Näätä (Teppo Heikkilä). Kolmikko kuljettaa katsojat halki hiljaisen Helsingin todistamaan joulun ihmettä. Myös Anna (Kiia Kankare) oppii, miten lähimmäisenrakkaus, ystävyys ja antamisen ilo synnyttävät ilon ja rauhan sydämeen. Lempeä tunnelma valtaa sekä pienemmät että suuremmat katsojat, kun koira nimeltään Kissa ystävineen kirkastaa meille joulun sanoman. Musiikillisen esityksen maailma avautuu jokaiselle katsojalle iästä riippumatta.

Antton Kainulaisen ja Jukka Kittilän lämpimän huumorin sävyttämää sovitusta rytmittävät Valtteri Lipastin säveltämät laulut. Loimaan teatterissa lavalla nähdään Sanna Lehti, Mekku Mutala, Teppo Heikkilä ja Kiia Kankare. Esityksen ohjaa Sari Äikää-Torkkeli ja lavastaa Jani Hägg. Puvustus on Mikael Hantun käsialaa.

Pianoaura tapahtuma 2.12.
02.12.2024
Pianoaura -tapahtuma ma 2.12. klo 18.30 Taidetalolla.

Nuoret pianistit Turusta, Salosta ja Loimaalta esiintyvät.
Kiertuepaikkakuntina lisäksi Salo ja Turku

Avoin lukupiiri
03.12.2024
Avoimessa lukupiirissä luetaan kirja etukäteen ja keskustellaan siitä. Lukupiirin vetäjänä toimii Tarja Nikander. Lukupiiri kokoontuu pääkirjastossa kerran kuukaudessa tiistaisin klo 12.

Lukupiiriin osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Kirjoja on lukupiiriläisten saatavilla pääkirjastossa.

Syksyn 2024 avoimet lukupiirit ja kirjat:

ti 3.9. klo 12: Juha Itkonen: Hetken hohtava valo (2012)
ti 8.10. klo 12: Jevhenija Kuznjetsova: Kysykää Mialta (2022)
ti 5.11. klo 12: Alex Schulman: Kiirehdi rakkain (2023)
ti 3.12. klo 12: Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa: väärässä olemisen historia (2023)

Elinkeinot ja kaupunki -aamukahvit
04.12.2024
Yrittäjä, elinkeinoelämän toimija, tervetuloa joulupuurolle Kahvila-Ravintola Siilinpesään. Puuroa on tarjolla klo 8.30 alkaen ja klo 9 alkaen kuulemme yrittäjäeläkkeistä ja muista ajankohtaisista asioista.

Jotta puuroa riittää kaikille halukkaille, muista imoittautua mukaan 27.11. mennessä alla olevasta linkistä.

Itsenäisyyspäivän vastaanotto
06.12.2024
Perinteinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto Heimolinnassa

Kahvitarjoilu alkaa kello 12:00

Ohjelma alkaa kello 13:00

Ohjelma täydentyy myöhemmin

Seppeleenlaskut ja Jumalanpalvelukset:
10:00 Kanta-Loimaa
10:00 Alastaron kirkko
12:00 Metsämaan kirkko
12:00 Mellilän kirkko
12:00 Virttaan kirkko
12:00 Kappeli

Kaupunginkirkossa ei ole jumalanpalvelusta.

Bisons-KTP Basket Korisliiga-ottelu
07.12.2024
Korisliigakauden runkosarjan ottelu

Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme
07.12.2024
Loimaan teatterissa valmistaudutaan tällä kertaa joulun tuloon kaikenikäisille teatterin ja musiikin ystäville suunnatun joulunäytelmän myötä. Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme on valloittava kertomus ystävyyden voimasta. Se saa ensi-iltansa lauantaina 30.11. ja esitykset ovat iltapäivisin kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Tomi Kontion ja Elina Warstan lastenkirjaan perustuvassa tarinassa seikkailee kolmen kopla, jonka muodostavat sekarotuinen koira (Sanna Lehti), meriä seilannut kissa (Mekku Mutala) sekä puliukko Näätä (Teppo Heikkilä). Kolmikko kuljettaa katsojat halki hiljaisen Helsingin todistamaan joulun ihmettä. Myös Anna (Kiia Kankare) oppii, miten lähimmäisenrakkaus, ystävyys ja antamisen ilo synnyttävät ilon ja rauhan sydämeen. Lempeä tunnelma valtaa sekä pienemmät että suuremmat katsojat, kun koira nimeltään Kissa ystävineen kirkastaa meille joulun sanoman. Musiikillisen esityksen maailma avautuu jokaiselle katsojalle iästä riippumatta.

Antton Kainulaisen ja Jukka Kittilän lämpimän huumorin sävyttämää sovitusta rytmittävät Valtteri Lipastin säveltämät laulut. Loimaan teatterissa lavalla nähdään Sanna Lehti, Mekku Mutala, Teppo Heikkilä ja Kiia Kankare. Esityksen ohjaa Sari Äikää-Torkkeli ja lavastaa Jani Hägg. Puvustus on Mikael Hantun käsialaa.

Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme
07.12.2024
Loimaan teatterissa valmistaudutaan tällä kertaa joulun tuloon kaikenikäisille teatterin ja musiikin ystäville suunnatun joulunäytelmän myötä. Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme on valloittava kertomus ystävyyden voimasta. Se saa ensi-iltansa lauantaina 30.11. ja esitykset ovat iltapäivisin kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Tomi Kontion ja Elina Warstan lastenkirjaan perustuvassa tarinassa seikkailee kolmen kopla, jonka muodostavat sekarotuinen koira (Sanna Lehti), meriä seilannut kissa (Mekku Mutala) sekä puliukko Näätä (Teppo Heikkilä). Kolmikko kuljettaa katsojat halki hiljaisen Helsingin todistamaan joulun ihmettä. Myös Anna (Kiia Kankare) oppii, miten lähimmäisenrakkaus, ystävyys ja antamisen ilo synnyttävät ilon ja rauhan sydämeen. Lempeä tunnelma valtaa sekä pienemmät että suuremmat katsojat, kun koira nimeltään Kissa ystävineen kirkastaa meille joulun sanoman. Musiikillisen esityksen maailma avautuu jokaiselle katsojalle iästä riippumatta.

Antton Kainulaisen ja Jukka Kittilän lämpimän huumorin sävyttämää sovitusta rytmittävät Valtteri Lipastin säveltämät laulut. Loimaan teatterissa lavalla nähdään Sanna Lehti, Mekku Mutala, Teppo Heikkilä ja Kiia Kankare. Esityksen ohjaa Sari Äikää-Torkkeli ja lavastaa Jani Hägg. Puvustus on Mikael Hantun käsialaa.

Eino Grön & Kauneimmat Joululaulut
08.12.2024
Kauneimmat joululaulut -konsertin ohjelmistossa on talven valkoisimpia ja joulun punaisimpia ikivihreitä, kuten White Christmas, Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna.

EINO GRÖN ja Kauneimmat Joululaulut- konsertti su 8.12.24 Klo.16.00 Heimolinna, Loimaa.

Konsertissa on väliaika ja puffetti

Hurrikaani vs. Raision Loimu
08.12.2024
Lentopallon Mestaruusliigaa.

Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme
08.12.2024
Loimaan teatterissa valmistaudutaan tällä kertaa joulun tuloon kaikenikäisille teatterin ja musiikin ystäville suunnatun joulunäytelmän myötä. Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme on valloittava kertomus ystävyyden voimasta. Se saa ensi-iltansa lauantaina 30.11. ja esitykset ovat iltapäivisin kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Tomi Kontion ja Elina Warstan lastenkirjaan perustuvassa tarinassa seikkailee kolmen kopla, jonka muodostavat sekarotuinen koira (Sanna Lehti), meriä seilannut kissa (Mekku Mutala) sekä puliukko Näätä (Teppo Heikkilä). Kolmikko kuljettaa katsojat halki hiljaisen Helsingin todistamaan joulun ihmettä. Myös Anna (Kiia Kankare) oppii, miten lähimmäisenrakkaus, ystävyys ja antamisen ilo synnyttävät ilon ja rauhan sydämeen. Lempeä tunnelma valtaa sekä pienemmät että suuremmat katsojat, kun koira nimeltään Kissa ystävineen kirkastaa meille joulun sanoman. Musiikillisen esityksen maailma avautuu jokaiselle katsojalle iästä riippumatta.

Antton Kainulaisen ja Jukka Kittilän lämpimän huumorin sävyttämää sovitusta rytmittävät Valtteri Lipastin säveltämät laulut. Loimaan teatterissa lavalla nähdään Sanna Lehti, Mekku Mutala, Teppo Heikkilä ja Kiia Kankare. Esityksen ohjaa Sari Äikää-Torkkeli ja lavastaa Jani Hägg. Puvustus on Mikael Hantun käsialaa.

Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme
08.12.2024
Loimaan teatterissa valmistaudutaan tällä kertaa joulun tuloon kaikenikäisille teatterin ja musiikin ystäville suunnatun joulunäytelmän myötä. Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme on valloittava kertomus ystävyyden voimasta. Se saa ensi-iltansa lauantaina 30.11. ja esitykset ovat iltapäivisin kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Tomi Kontion ja Elina Warstan lastenkirjaan perustuvassa tarinassa seikkailee kolmen kopla, jonka muodostavat sekarotuinen koira (Sanna Lehti), meriä seilannut kissa (Mekku Mutala) sekä puliukko Näätä (Teppo Heikkilä). Kolmikko kuljettaa katsojat halki hiljaisen Helsingin todistamaan joulun ihmettä. Myös Anna (Kiia Kankare) oppii, miten lähimmäisenrakkaus, ystävyys ja antamisen ilo synnyttävät ilon ja rauhan sydämeen. Lempeä tunnelma valtaa sekä pienemmät että suuremmat katsojat, kun koira nimeltään Kissa ystävineen kirkastaa meille joulun sanoman. Musiikillisen esityksen maailma avautuu jokaiselle katsojalle iästä riippumatta.

Antton Kainulaisen ja Jukka Kittilän lämpimän huumorin sävyttämää sovitusta rytmittävät Valtteri Lipastin säveltämät laulut. Loimaan teatterissa lavalla nähdään Sanna Lehti, Mekku Mutala, Teppo Heikkilä ja Kiia Kankare. Esityksen ohjaa Sari Äikää-Torkkeli ja lavastaa Jani Hägg. Puvustus on Mikael Hantun käsialaa.

Klassisen laulun joulukonsertti
12.12.2024
Klassisen laulun joulukonsertti to 12.12. klo 18.30 Kaupungin kirkko

Joulukahvit Kurkijoki-Museolla
14.12.2024
Perinteinen joulukahvitus Kurkijoki-Museolla

Tiistaikonsertti: Tapani Rinne
17.12.2024
Kokeellisen ja innovatiivisen soittotyylinsä ansiosta Tapani Rinnettä pidetään yhtenä arvostetuimmista ja ainutlaatuisimmista pohjoismaisista muusikoista.

Rinne on parhaiten tunnettu elektronisen jazzin edelläkävijänä pidetyn RinneRadion nokkamiehenä, mutta hän on myös luonut merkittävän soolouran ja julkaissut useita omia levyjä.

Äänitetuottajana hän on vastannut useiden levyjen musiikista saamelaisjoikaaja Wimme Saaren kanssa sekä kokeellisen harmonikansoittaja Kimmo Pohjosen albumien Kielo (1999) and Kluster (2002) tuotannosta. Soololevytystensä ja lukuisten artistikollaboraatioiden ohella Rinne on säveltänyt musiikkia ja suunnitellut äänimaisemia teatteriin, radiokuunnelmiin, dokumenttielokuviin, filmeihin, taidenäyttelyihin sekä nykysirkuksen ja nykytanssin esityksiin.

Musiikkitoimittaja-kirjailija Petri Silas kuvaili Tapani Rinnettä muusikkona seuraavalla tavoin FIMIC:in julkaiseman Finnish Jazz -teoksen viidennessä painoksessa vuonna 1998: “Yksi nykyjazzin kaikkien aikojen menestyneimmistä rajojen rikkojista, Tapani Rinne on huolellisesti ohjannut uraansa voitosta toiseen. Hänen eksentrinen yhdistelmänsä perinteistä jazzia, herkkiä ambient-äänimaisemia ja vimmaisesti kuljettavia tekno-, hiphop- ja drum’n’bass-rytmejä RinneRadiossa on raivannut tien tähtien joukkoon sekä kotimaassa että kansainvälisesti.”

Hirvikosken kirjaston Novellikoukku
17.12.2024
Novellikoukussa kuunnellaan vaihtuvien lukijoiden lukemana novelleja tai muita tarinoita ja halutessaan voi samalla tehdä käsitöitä. Kaikki ovat tervetulleita!

Bisons-Kouvot Korisliiga-ottelu
18.12.2024
Korisliigakauden runkosarjan ottelu

Lasten iloinen Joulukonsertti TipTap Heimolinnassa
19.12.2024
Kaikille lapsille ja lapsenmielisille suunnattu iloinen Joulukonsertti.
Esityksiä, yhteislauluja - ja leikkejä, joulupukki ym...

Pitkäkestoiset tapahtumat



Maatalouden aika -näyttely Suomen maatalousmuseo Sarassa
30.04.2016
Suomen maatalousmuseo Saran Maatalouden aika -näyttely vie museokävijät 3000 vuoden aikamatkalle. Näyttely lähtee liikkeelle varhaisen viljelyn merkeistä kivikauden loppupuolelta ja päättyy teknologian ja suurten tilakokojen hallitsemaan nykymaatalouteen. Suomalaisen maatalouden keskeiset murrokset isojaosta karjatalouden nousuun ja pula-ajan säännöstelystä 1960 – 70-lukujen rakennemuutokseen tulevat tutuiksi.

Näyttelyssä on paljon tutkittavaa ja kokeiltavaa. Esillä on muun muassa ensimmäinen suomalainen traktori Kullervo ja täysikokoinen tuulimylly. Kokeile viljan jauhamista jauhoiksi käsikivillä, istahda nostalgiselle 1950-luvun maitolaiturille kuuntelemaan tarinoita tai hyppää leikkuupuimurisimulaattorin rattiin keräämään syksyn sato talteen.

Näyttelyyn voit tutustua myös virtuaalisesti Digimuseo-palvelun kautta: https://digimuseo.fi/nayttelyt/maatalouden-aika/

Ennen koneita -näyttely Suomen maatalousmuseo Sarassa
02.03.2019
Näyttely esittelee runsaan esineistön kautta esikoneellisen ajan maataloustöitä ja -työvälineitä. Ennen konevoiman käyttöönottoa ihmisen oma käsi kylvi jyvät vakasta peltoon, leikkasi kypsän viljan sirpillä poikki ja sitoi lyhteeksi, ohjasi villan ja pellavan kiertymistä langaksi värttinän ympärille ja heilutti kirvestä, joka kaatoi niin kasken kuin rakennuspuutkin. Raskaissa peltotöissä apuna toimivat vetojuhdat, hevoset ja härät. Työtä riitti, ja kaikkien työpanosta lapsesta vanhukseen tarvittiin.

Näyttely perustuu toimintansa lopettaneen Viikin maatalousmuseon kokoelmiin. Yli 500 esinettä käsittävän näyttelyn vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Työkalut, astiat ja muut tarve-esineet tutustuttavat kävijän kaski- ja peltoviljelyn vaiheisiin kynnöstä sadonkorjuuseen. Peltotöiden lisäksi tutustutaan karjanhoitoon, tuvan ja pihapiirin töihin sekä sivuelinkeinoihin: metsästykseen, kalastukseen, metsätöihin ja kotiteollisuuteen.

Näyttelyyn voi tutustua myös virtuaalisesti Digimuseo.fi -palvelun kautta: https://digimuseo.fi/nayttelyt/ennen-koneita/

Ikuistettu kauneus | Eternalized beauty
02.01.2024
Vuoden 2024 kokoelmanäyttely Ikuistettu kauneus, nostaa maisemien rinnalle kokoelmien muotokuvat, niin todelliset kuin fiktiiviset. Muotokuvista vanhin esittää Ruotsin kuningatarta Ulrika Eleonora nuorempaa (1688–1741). Muotokuvan maalannut David von Krafft (1655–1724) toimi hovimaalarina vuodesta 1697 alkaen, enonsa David Klöcker Ehrenstrahlin (1628–1698) jälkeen. Krafft aateloitiin kuningattaren toimesta vuonna 1719.

Kotoisampaa ja modernimpaa aikakautta edustaa Ilmari Aallon (1891–1934) maalaama muotokuva esikuvansa ja taiteilijakollegansa Tykö Sallisen vanhemmasta tyttärestä vuodelta 1927. Naisten rinnalle on tuotu asetelmia ja kukkasia. Niiden joukossa Eero von Bohemin (1949–2012) Kannu ja hedelmäasetelma, Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) Kukkakimppu ja Tove Janssonin (1914–2001) Kukkia ikkunalaudalla.

Ensimmäistä kertaa esillä oleva ranskalaisen Oscar-Pierre Mathieun (1845–1881) teos Nuori nainen syöttää lintuja puutarhassa tuo mieleen monet kuvaelmat Tuhkimosta syöttämässä lintuja neidon vähäpukeisuudesta huolimatta.

Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Mikä miellyttää sinua eniten?

Hurrikaani vs. Raision Loimu
15.03.2024
Lentopallon Mestaruusliigaa.

On se kone! Näyttely Suomen maatalousmuseo Sarassa
08.06.2024
On se kone! -näyttely kertoo suomalaisen maatalouden koneellistumisesta 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään. Näyttelyssä voi tutustua eri vuosikymmenten klassikkotraktorien lisäksi eläintuotannon koneistumiseen esimerkiksi kananmunien haudontakaapin ja Suomen ensimmäisen lypsyrobotin kautta. Työkone-esimerkkien ohella moottorien tuomaan muutokseen pellolla, navetassa ja työhuoneessa voi tutustua videoiden, multimedioiden ja pelien kautta. Tietojaan nykymaataloudesta näyttelyssä voi testata Haluatko maajussiksi? -visassa. Näyttelyssä selviää myös, kuinka hevonen pärjää traktorille kyntötöissä ja miten erilaiset viljakuivurit toimivat.

Tässä näyttelyssä traktorin rattiin pääsee myös tarttumaan itse! Lapsia ja lapsenmielisiä varten on varattu leikkikäyttöön Valmet 20 -traktori. Erityisen jännittävän elämyksen tarjoaa traktorisimulaattori, jossa pääsee istahtamaan aidon 1970-luvun traktorin puikkoihin suorittamaan erilaisia tehtäviä 360 astetta traktorin ympärille levittäytyvällä pelikentällä.

Konevoima on vaikuttanut paitsi tuotantolukuihin, myös maaseudun maisemiin ja maatalouden parissa työskentelevien ihmisten arkeen. Näyttelyssä kulkee mukana kuvitteellinen eteläsavolainen Merosten perhe, jonka elämää voi seurata 1950-luvulta 2020-luvulle. Perheessä hankitaan uusia koneita, kiistellään rahasta ja tehdään vaikeita päätöksiä maatilan tulevaisuudesta. Näyttelyssä voi myös nähdä, miten varhaiset, kömpelöt rautapyöräiset maataloustraktorit muuntuivat yleiskoneiksi, joilla voitiin hoitaa myös kuljetuksia ja tehdä metsätöitä. Kävijä voi jäädä pohtimaan, miten tekniikka jatkaa kehittymistään tulevaisuudessa.

Suomessa on useita maataloustyökonemuseoita, mutta Saran On se kone! on ensimmäinen näyttely, joka avaa yleisölle suomalaisen maatalouden koneellistumisen koko ilmiön.

Työn muutos – valokuvanäyttely Suomen maatalousmuseo Saran ravintolasalissa 5.9.-31.12.2024
05.09.2024
Työn muutos – valokuvanäyttely Suomen maatalousmuseo Saran ravintolasalissa 5.9.-31.12.2024

Työn muutos – valokuvanäyttely kertoo kuvien kautta Työtehoseuran 100-vuotisesta historiasta. Puhuttelevissa arkistokuvissa katse kohdistuu ihmisiin ja ilmeisiin. Käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin. Jo yhdistyksen alkuaikoina huomio kiinnittyi perheenemännän raskaaseen työhön ja työvälineiden parantamiseen. Sotien jälkeen koitti jälleenrakentamisen aika, jolloin Työtehoseura vaikutti niin kurssittajana kuin työtehon valistajana.

Suosta, kuokasta ja Jussista on tultu globaaliin yhteiskuntaan, tekoälyyn ja korkeaan teknologiaan. Vaikka muutos on jatkuvaa, pysyvät työn kehittäminen, tiedon soveltaminen ja ihmisten hyvinvointi aina ajankohtaisina. Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla.

Valokuvanäyttely on esillä Saran ravintolasalissa vuoden loppuun asti.

Työtehoseuran juhlavuoden kotisivut: www.tts.fi/tts/tyotehoseura100/

Pekka Airaksinen - Ajattelun tuolla puolen -maalauksia ja musiikkia Taidetalossa
02.10.2024
Pekka Airaksinen - Ajattelun tuolla puolen -maalauksia ja musiikkia.

Kattava otanta öljyvärimaalauksia sekä konemusiikkia.

Pekka Airaksinen (1945–2019) oli helsinkiläislähtöinen taidemaalari, muusikko, säveltäjä, runoilija sekä meditaatio-opettaja. Tunnetuksi Airaksinen tuli varsinkin elektronisen musiikin edelläkävijänä, helsinkiläisen underground-liikkeen yhtenä johtavana hahmona, sekä Tiibetin taiteen keskuksen perustajana. Luovuus oli läsnä jo nuoruudessa, Pekan harrastuksiin kuuluivat lapsuudesta asti musiikki sekä piirtäminen. 1960-luvulla Pekka opiskeli musiikkia. Opintoihin kuului pianonsoittoa ja sävellystä. Helsingin yliopistossa Pekka opiskeli mm. musiikkitiedettä, taidehistoriaa, psykologiaa ja tilastotiedettä. Alastarolle Pekka päätyi vuonna 1980 ostaessaan Ylhäisten vanhan kyläkoulun.

Pekka oli 60-luvun lopulla perustamassa Elonkorjaajat –taiteilijaryhmää, joka toimi 70-luvulta alkaen. Ryhmä järjesti näyttelyitä, joissa yhdistettiin laajasti taiteen eri muotoja sekä happeningeja eli performansseja. Elonkorjaajat perustivat Helsinkiin Halvat Huvit -gallerian. Galleria toimi seitsemän vuotta (1971–77) ja siellä järjestettiin yli 70 näyttelyä. Airaksisen maalauksia on ollut mukana monissa näyttelyissä kuten Kluuvin Galleriassa vuonna 1970, Elonkorjaajien kanssa Amos Anderssonin taidemuseossa vuonna 1976, Tukholman Modernin taiteen museossa 1977, Tammisaaressa Galleria Elverketissä kesällä 2009 sekä Salon Veturitallissa 2014. Hän piti myös laajan yksityisnäyttelyn Karkkilassa Galleria Bremenissä vuonna 2011.

Minun maaseutuni – Näyttely lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla
11.10.2024
Sarka-museon lokakuussa avautuva uusi näyttely Minun maaseutuni kertoo lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla 1950-luvulta näihin vuosikymmeniin saakka. Näyttely on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa. Yliopiston saman nimisen hankkeen yhteydessä tutkittiin suomalaisten maaseutuun liitettyjä muistoja, kokemuksia, merkityksiä ja tunteita.

Näyttelyssä kerrotaan, minkälaisia maatilan töitä isovanhemmat tekivät lapsina, mitä leikkejä leikittiin navetan nurkilla ja miten maaseudun nuoriso viettää vapaa-aikaansa nykyään. Vaikka maaseudulla asuu nykyään alle 30% suomalaisista, noin 70% väestöstä identifioituu sekä maalaiseksi, että kaupunkilaiseksi. Maaseutu koetaan tärkeäksi asuinpaikasta riippumatta.

Näyttely on esillä 11.10.2024–11.1.2026.

Pelloilla ja poluilla
17.10.2024
Pelloilla ja poluilla on valokuvanäyttely maaseudun merkityksestä. Näyttely on rakennettu yhdessä Loimaan Kamerat ry:n kanssa. Pitkän linjan valokuvausharrastajien yhteisö, Loimaan Kamerat järjesti yhdessä Saran kanssa tänä vuonna samannimisen valtakunnallisen valokuvakilpailun, jonka teemana oli maaseudun merkitys. Pelloilla ja poluilla -valokuvanäyttelyssä on esillä valokuvakilpailun finalistit ja näyttelyn avautuessa käynnistyvä yleisöäänestys ratkaisee koko kilpailun voittajakuvan.

Kilpailukutsussa osallistujia pyydettiin pohtimaan ja kertomaan valokuvien kautta, millä tavalla he liittävät itsensä maaseutuun; hiekkateiden halkomiin peltomaisemiin, laiduntaviin lehmiin, metsiin, latoihin, liitereihin, kyläkauppoihin ja tanssilavoihin. Maaseudun kasvatille tai kaupunkilaiselle peltojen ja järvien merkitys voi olla hyvin erilainen riippuen esimerkiksi siitä, edustaako suhde maaseutuun arkea tai loma-aikaa.

Kilpailun tuomaristolla oli runsaasti hyviä vaihtoehtoja valitessaan kilpailuun osallistuneista kuvista 23 finalistia Aulagalleriassa avautuvaan näyttelyyn. Valokuvakilpailuun valokuvia lähetettiin yhteensä 108 kappaletta. Valokuvakilpailua olivat tuomaroimassa Saran näyttelyamanuenssi Maileena Vaajoensuu, tutkijatohtori Maria Vanha-Similä, Loimaan kamerat ry:n vuoden 2023 kuvaajaksi valittu Raija Tuominen sekä näyttelyvastaava Reijo Rajala.

Loimaan Kamerat ry on noin 50 ajan pyrkinyt edistämään valokuvausharrastusta seutukunnalla ja kehittää jäsenistön valokuvauksellista osaamista sekä taltioida loimaalaista elämää ja tapahtumia. Suomen kameraseurojen liitto valitsi Loimaan Kamerat ry:n vuoden 2021 kameraseuraksi.

Ohrapuuroa ja näkkäriä – Suomalaisen kouluruokailun tarina
15.11.2024
Ruokakulmassa avautuu marraskuussa 15.11. uusi näyttely Ohrapuuroa ja näkkäriä – Suomalaisen kouluruokailun tarina. Näyttely on valmistettu yhteistyössä Hotelli- ja ravintilamuseon kanssa.

Kouluruokailu on paitsi tärkeä osa suomalaista koulukulttuuria, myös keskeinen osa suomalaista hyvinvointivaltion ideaa, jossa kaikille lapsille pyritään luomaan yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja oppimiseen.

Kouluissa alettiin tarjota varattomille oppilaille koulukeittoa ja 1900-lvun alussa. Ilmaisen aterian oli tarkoitus houkutella vähäosaisia perheitä laittamaan lapsensa kouluun ja turvata lasten ravinnonsaantia koulupäivän mittaan. Vuonna 1943 maksuton koululounas säädettiin Suomessa jokaisen oppilaan oikeudeksi ensimmäisenä koko maailmassa ja järjestelmä on säilynyt erityisenä maailman mittakaavassa näihin päiviin saakka.

Kouluruokailu on kulkenut pitkän matkan köyhäinhoidosta nykyaikaiseksi ruokapalveluksi, joka ottaa toiminnassaan huomioon sekä terveydelliset että sosiaaliset näkökulmat. Matkanvarrelle on kertynyt paljon muistoja, niin hyviä kuin pahojakin, joita museovieraat saavat myös jakaa näyttelyssä. Mikä oli sinun lempiruokasi koulussa? Entä inhokkisi? Millaisia muistoja sinulla on kouluruokailusta? Tule jakamaan muistosi kanssamme.