Loimaa logo
<
12/2024
>
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
1
5
7
8
11
13
17
21
Pekka Airaksinen - Ajattelun tuolla puolen -maalauksia ja musiikkia Taidetalossa
Pekka Airaksinen - Ajattelun tuolla puolen -maalauksia ja musiikkia Taidetalossa
11:00 - 17:00
Pekka Airaksinen - Ajattelun tuolla puolen -maalauksia ja musiikkia. Kattava otanta öljyvärimaalauksia sekä konemusiikkia. Pekka Airaksinen (1945–2019) oli helsinkiläislähtöinen taidemaalari, muusikko, säveltäjä, runoilija sekä meditaatio-opettaja. Tunnetuksi Airaksinen tuli varsinkin elektronisen musiikin edelläkävijänä, helsinkiläisen underground-liikkeen yhtenä johtavana hahmona, sekä Tiibetin taiteen keskuksen perustajana. Luovuus oli läsnä jo nuoruudessa, Pekan harrastuksiin kuuluivat lapsuudesta asti musiikki sekä piirtäminen. 1960-luvulla Pekka opiskeli musiikkia. Opintoihin kuului pianonsoittoa ja sävellystä. Helsingin yliopistossa Pekka opiskeli mm. musiikkitiedettä, taidehistoriaa, psykologiaa ja tilastotiedettä. Alastarolle Pekka päätyi vuonna 1980 ostaessaan Ylhäisten vanhan kyläkoulun. Pekka oli 60-luvun lopulla perustamassa Elonkorjaajat –taiteilijaryhmää, joka toimi 70-luvulta alkaen. Ryhmä järjesti näyttelyitä, joissa yhdistettiin laajasti taiteen eri muotoja sekä happeningeja eli performansseja. Elonkorjaajat perustivat Helsinkiin Halvat Huvit -gallerian. Galleria toimi seitsemän vuotta (1971–77) ja siellä järjestettiin yli 70 näyttelyä. Airaksisen maalauksia on ollut mukana monissa näyttelyissä kuten Kluuvin Galleriassa vuonna 1970, Elonkorjaajien kanssa Amos Anderssonin taidemuseossa vuonna 1976, Tukholman Modernin taiteen museossa 1977, Tammisaaressa Galleria Elverketissä kesällä 2009 sekä Salon Veturitallissa 2014. Hän piti myös laajan yksityisnäyttelyn Karkkilassa Galleria Bremenissä vuonna 2011.
24
25
26
29
30
Tapahtumakalenteri


Tapahtuman tyyppi

Missä tapahtuu

Kenelle

Ajankohta

Hae

Kertaluontoiset tapahtumat



Heimolinnan joulukonsertti
10.12.2024
Loimaan seudun musiikkiopiston opiskelijoiden syyslukukauden päätös Heimolinnassa ti 10.12 klo 18.30.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa

Klassisen laulun joulukonsertti
12.12.2024
Klassisen laulun joulukonsertti to 12.12. klo 18.30 Kaupungin kirkko

Joulukahvit Kurkijoki-Museolla
14.12.2024
Perinteinen joulukahvitus Kurkijoki-Museolla

Kauneimmat joululaulut Kaupunginkirkossa
15.12.2024
Tervetuloa laulamaan Kauneimpia joululauluja!

Kauneimmat joululaulut Mellilän kirkossa
15.12.2024
Tervetuloa laulamaan Kauneimpia joululauluja Mellilän kirkkoon!

Tiistaikonsertti: Tapani Rinne
17.12.2024
Kokeellisen ja innovatiivisen soittotyylinsä ansiosta Tapani Rinnettä pidetään yhtenä arvostetuimmista ja ainutlaatuisimmista pohjoismaisista muusikoista.

Rinne on parhaiten tunnettu elektronisen jazzin edelläkävijänä pidetyn RinneRadion nokkamiehenä, mutta hän on myös luonut merkittävän soolouran ja julkaissut useita omia levyjä.

Äänitetuottajana hän on vastannut useiden levyjen musiikista saamelaisjoikaaja Wimme Saaren kanssa sekä kokeellisen harmonikansoittaja Kimmo Pohjosen albumien Kielo (1999) and Kluster (2002) tuotannosta. Soololevytystensä ja lukuisten artistikollaboraatioiden ohella Rinne on säveltänyt musiikkia ja suunnitellut äänimaisemia teatteriin, radiokuunnelmiin, dokumenttielokuviin, filmeihin, taidenäyttelyihin sekä nykysirkuksen ja nykytanssin esityksiin.

Musiikkitoimittaja-kirjailija Petri Silas kuvaili Tapani Rinnettä muusikkona seuraavalla tavoin FIMIC:in julkaiseman Finnish Jazz -teoksen viidennessä painoksessa vuonna 1998: “Yksi nykyjazzin kaikkien aikojen menestyneimmistä rajojen rikkojista, Tapani Rinne on huolellisesti ohjannut uraansa voitosta toiseen. Hänen eksentrinen yhdistelmänsä perinteistä jazzia, herkkiä ambient-äänimaisemia ja vimmaisesti kuljettavia tekno-, hiphop- ja drum’n’bass-rytmejä RinneRadiossa on raivannut tien tähtien joukkoon sekä kotimaassa että kansainvälisesti.”

Hirvikosken kirjaston Novellikoukku
17.12.2024
Novellikoukussa kuunnellaan vaihtuvien lukijoiden lukemana novelleja tai muita tarinoita ja halutessaan voi samalla tehdä käsitöitä. Kaikki ovat tervetulleita!

Tanssin joulunäytös "Vedenalainen maailma" Heimolinna
17.12.2024
Loimaan seudun musiikkiopiston järjestämä
Tanssin joulunäytös “Vedenalainen maailma” Heimonlinnassa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Bisons-Kouvot Korisliiga-ottelu
18.12.2024
Korisliigakauden runkosarjan ottelu

Kauneimmat joululaulut Alastaron kirkossa
18.12.2024
Tervetuloa laulamaan Kauneimpia joululauluja Alastaron kirkkoon!

Lasten kauneimmat joululaulut
19.12.2024
Tervetuloa laulamaan Lasten kauneimpia joululauluja!
Tilaisuuden lopuksi mehutarjoilu.

Kauneimmat joululaulut Virttaan kirkossa
19.12.2024
Tervetuloa laulamaan Kauneimpia joululauluja Virttaan kirkkoon!

Joulurauhaa Vesihovista
20.12.2024
Rauhoitutaan joulunviettoon joulumusiikin parissa klo 18.00–20.30. Tervetuloa!

Hinnat ja aukioloajat vesihovi.fi sivuilla.

Joulun ja vuodenvaihteen aukioloajat:
• Jouluviikolla 23.12.-29.12. suljettu
• Uusi vuosi: 30.12. klo 9-21, 31.12. klo 6-14, 1.1. suljettu
• Loppiaisena 6.1. suljettu (2.-4.1. avoinna normaalisti)
Toivotamme kaikille hyvää joulunaikaa!

Kauneimmat joululaulut Kanta-Loimaan kirkossa
22.12.2024
Tervetuloa laulamaan Kauneimpia joululauluja Kanta-Loimaan kirkkoon!

Kauneimmat joululaulut Metsämaan kirkossa
22.12.2024
Tervetuloa laulamaan Kauneimpia joululauluja Metsämaan kirkkoon!

Joulunajan vapaat luisteluvuorot Loimaan jäähallilla
23.12.2024
Joulunajan luisteluvuorot Loimaan Jäähallilla

maanantai 23.12. klo 10.00- 12.55 perheluistelu ja klo 13.05- 16.00 mailapelit

perjantai 27.12. klo 10.00- 12.55 perheluistelu ja klo 13.05- 16.00 mailapelit

maanantai 30.12. klo 10.00- 12.55 mailapelit ja klo 13.05- 16.00 perheluistelu

tiistai 31.12 klo 10.00- 12.55 mailapelit ja klo 13.05- 16.00 perheluistelu

Luisteluvuoroilla on kypäräpakko. Perheluisteluvuoroilla ei mailoja kaukaloon.
Vuorojen välissä olevan jäähuoltotauon aikana jää ei ole käytössä.

Joulunajan vapaat luisteluvuorot Loimaan jäähallilla
27.12.2024
Joulunajan luisteluvuorot Loimaan Jäähallilla

perjantai 27.12. klo 10.00- 12.55 perheluistelu ja klo 13.05- 16.00 mailapelit

maanantai 30.12. klo 10.00- 12.55 mailapelit ja klo 13.05- 16.00 perheluistelu

tiistai 31.12 klo 10.00- 12.55 mailapelit ja klo 13.05- 16.00 perheluistelu

Luisteluvuoroilla on kypäräpakko. Perheluisteluvuoroilla ei mailoja kaukaloon.
Vuorojen välissä olevan jäähuoltotauon aikana jää ei ole käytössä.

Bisons-Vilpas Korisliiga-ottelu
28.12.2024
Korisliigakauden runkosarjan ottelu

Uudenvuoden vastaanotto
31.12.2024
Perinteinen uudenvuoden vastaanotto Loimaan kauppatorilla

Ilotulitus noin kello 21:00

Ohjelma täydentyy myöhemmin

Bisons-Karhu Basket Korisliiga-ottelu
04.01.2025
Korisliigakauden runkosarjan ottelu

Hurrikaani vs. Akaa-Volley
05.01.2025
Lentopallon Mestaruusliigaa.

Hurrikaani vs. Karelian Hurmos
08.01.2025
Lentopallon Mestaruusliigaa.

Pitkäkestoiset tapahtumat



Maatalouden aika -näyttely Suomen maatalousmuseo Sarassa
30.04.2016
Suomen maatalousmuseo Saran Maatalouden aika -näyttely vie museokävijät 3000 vuoden aikamatkalle. Näyttely lähtee liikkeelle varhaisen viljelyn merkeistä kivikauden loppupuolelta ja päättyy teknologian ja suurten tilakokojen hallitsemaan nykymaatalouteen. Suomalaisen maatalouden keskeiset murrokset isojaosta karjatalouden nousuun ja pula-ajan säännöstelystä 1960 – 70-lukujen rakennemuutokseen tulevat tutuiksi.

Näyttelyssä on paljon tutkittavaa ja kokeiltavaa. Esillä on muun muassa ensimmäinen suomalainen traktori Kullervo ja täysikokoinen tuulimylly. Kokeile viljan jauhamista jauhoiksi käsikivillä, istahda nostalgiselle 1950-luvun maitolaiturille kuuntelemaan tarinoita tai hyppää leikkuupuimurisimulaattorin rattiin keräämään syksyn sato talteen.

Näyttelyyn voit tutustua myös virtuaalisesti Digimuseo-palvelun kautta: https://digimuseo.fi/nayttelyt/maatalouden-aika/

Ennen koneita -näyttely Suomen maatalousmuseo Sarassa
02.03.2019
Näyttely esittelee runsaan esineistön kautta esikoneellisen ajan maataloustöitä ja -työvälineitä. Ennen konevoiman käyttöönottoa ihmisen oma käsi kylvi jyvät vakasta peltoon, leikkasi kypsän viljan sirpillä poikki ja sitoi lyhteeksi, ohjasi villan ja pellavan kiertymistä langaksi värttinän ympärille ja heilutti kirvestä, joka kaatoi niin kasken kuin rakennuspuutkin. Raskaissa peltotöissä apuna toimivat vetojuhdat, hevoset ja härät. Työtä riitti, ja kaikkien työpanosta lapsesta vanhukseen tarvittiin.

Näyttely perustuu toimintansa lopettaneen Viikin maatalousmuseon kokoelmiin. Yli 500 esinettä käsittävän näyttelyn vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Työkalut, astiat ja muut tarve-esineet tutustuttavat kävijän kaski- ja peltoviljelyn vaiheisiin kynnöstä sadonkorjuuseen. Peltotöiden lisäksi tutustutaan karjanhoitoon, tuvan ja pihapiirin töihin sekä sivuelinkeinoihin: metsästykseen, kalastukseen, metsätöihin ja kotiteollisuuteen.

Näyttelyyn voi tutustua myös virtuaalisesti Digimuseo.fi -palvelun kautta: https://digimuseo.fi/nayttelyt/ennen-koneita/

Ikuistettu kauneus | Eternalized beauty
02.01.2024
Vuoden 2024 kokoelmanäyttely Ikuistettu kauneus, nostaa maisemien rinnalle kokoelmien muotokuvat, niin todelliset kuin fiktiiviset. Muotokuvista vanhin esittää Ruotsin kuningatarta Ulrika Eleonora nuorempaa (1688–1741). Muotokuvan maalannut David von Krafft (1655–1724) toimi hovimaalarina vuodesta 1697 alkaen, enonsa David Klöcker Ehrenstrahlin (1628–1698) jälkeen. Krafft aateloitiin kuningattaren toimesta vuonna 1719.

Kotoisampaa ja modernimpaa aikakautta edustaa Ilmari Aallon (1891–1934) maalaama muotokuva esikuvansa ja taiteilijakollegansa Tykö Sallisen vanhemmasta tyttärestä vuodelta 1927. Naisten rinnalle on tuotu asetelmia ja kukkasia. Niiden joukossa Eero von Bohemin (1949–2012) Kannu ja hedelmäasetelma, Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) Kukkakimppu ja Tove Janssonin (1914–2001) Kukkia ikkunalaudalla.

Ensimmäistä kertaa esillä oleva ranskalaisen Oscar-Pierre Mathieun (1845–1881) teos Nuori nainen syöttää lintuja puutarhassa tuo mieleen monet kuvaelmat Tuhkimosta syöttämässä lintuja neidon vähäpukeisuudesta huolimatta.

Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Mikä miellyttää sinua eniten?

On se kone! Näyttely Suomen maatalousmuseo Sarassa
08.06.2024
On se kone! -näyttely kertoo suomalaisen maatalouden koneellistumisesta 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään. Näyttelyssä voi tutustua eri vuosikymmenten klassikkotraktorien lisäksi eläintuotannon koneistumiseen esimerkiksi kananmunien haudontakaapin ja Suomen ensimmäisen lypsyrobotin kautta. Työkone-esimerkkien ohella moottorien tuomaan muutokseen pellolla, navetassa ja työhuoneessa voi tutustua videoiden, multimedioiden ja pelien kautta. Tietojaan nykymaataloudesta näyttelyssä voi testata Haluatko maajussiksi? -visassa. Näyttelyssä selviää myös, kuinka hevonen pärjää traktorille kyntötöissä ja miten erilaiset viljakuivurit toimivat.

Tässä näyttelyssä traktorin rattiin pääsee myös tarttumaan itse! Lapsia ja lapsenmielisiä varten on varattu leikkikäyttöön Valmet 20 -traktori. Erityisen jännittävän elämyksen tarjoaa traktorisimulaattori, jossa pääsee istahtamaan aidon 1970-luvun traktorin puikkoihin suorittamaan erilaisia tehtäviä 360 astetta traktorin ympärille levittäytyvällä pelikentällä.

Konevoima on vaikuttanut paitsi tuotantolukuihin, myös maaseudun maisemiin ja maatalouden parissa työskentelevien ihmisten arkeen. Näyttelyssä kulkee mukana kuvitteellinen eteläsavolainen Merosten perhe, jonka elämää voi seurata 1950-luvulta 2020-luvulle. Perheessä hankitaan uusia koneita, kiistellään rahasta ja tehdään vaikeita päätöksiä maatilan tulevaisuudesta. Näyttelyssä voi myös nähdä, miten varhaiset, kömpelöt rautapyöräiset maataloustraktorit muuntuivat yleiskoneiksi, joilla voitiin hoitaa myös kuljetuksia ja tehdä metsätöitä. Kävijä voi jäädä pohtimaan, miten tekniikka jatkaa kehittymistään tulevaisuudessa.

Suomessa on useita maataloustyökonemuseoita, mutta Saran On se kone! on ensimmäinen näyttely, joka avaa yleisölle suomalaisen maatalouden koneellistumisen koko ilmiön.

Työn muutos – valokuvanäyttely Suomen maatalousmuseo Saran ravintolasalissa 5.9.-31.12.2024
05.09.2024
Työn muutos – valokuvanäyttely Suomen maatalousmuseo Saran ravintolasalissa 5.9.-31.12.2024

Työn muutos – valokuvanäyttely kertoo kuvien kautta Työtehoseuran 100-vuotisesta historiasta. Puhuttelevissa arkistokuvissa katse kohdistuu ihmisiin ja ilmeisiin. Käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin. Jo yhdistyksen alkuaikoina huomio kiinnittyi perheenemännän raskaaseen työhön ja työvälineiden parantamiseen. Sotien jälkeen koitti jälleenrakentamisen aika, jolloin Työtehoseura vaikutti niin kurssittajana kuin työtehon valistajana.

Suosta, kuokasta ja Jussista on tultu globaaliin yhteiskuntaan, tekoälyyn ja korkeaan teknologiaan. Vaikka muutos on jatkuvaa, pysyvät työn kehittäminen, tiedon soveltaminen ja ihmisten hyvinvointi aina ajankohtaisina. Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla.

Valokuvanäyttely on esillä Saran ravintolasalissa vuoden loppuun asti.

Työtehoseuran juhlavuoden kotisivut: www.tts.fi/tts/tyotehoseura100/

Pekka Airaksinen - Ajattelun tuolla puolen -maalauksia ja musiikkia Taidetalossa
02.10.2024
Pekka Airaksinen - Ajattelun tuolla puolen -maalauksia ja musiikkia.

Kattava otanta öljyvärimaalauksia sekä konemusiikkia.

Pekka Airaksinen (1945–2019) oli helsinkiläislähtöinen taidemaalari, muusikko, säveltäjä, runoilija sekä meditaatio-opettaja. Tunnetuksi Airaksinen tuli varsinkin elektronisen musiikin edelläkävijänä, helsinkiläisen underground-liikkeen yhtenä johtavana hahmona, sekä Tiibetin taiteen keskuksen perustajana. Luovuus oli läsnä jo nuoruudessa, Pekan harrastuksiin kuuluivat lapsuudesta asti musiikki sekä piirtäminen. 1960-luvulla Pekka opiskeli musiikkia. Opintoihin kuului pianonsoittoa ja sävellystä. Helsingin yliopistossa Pekka opiskeli mm. musiikkitiedettä, taidehistoriaa, psykologiaa ja tilastotiedettä. Alastarolle Pekka päätyi vuonna 1980 ostaessaan Ylhäisten vanhan kyläkoulun.

Pekka oli 60-luvun lopulla perustamassa Elonkorjaajat –taiteilijaryhmää, joka toimi 70-luvulta alkaen. Ryhmä järjesti näyttelyitä, joissa yhdistettiin laajasti taiteen eri muotoja sekä happeningeja eli performansseja. Elonkorjaajat perustivat Helsinkiin Halvat Huvit -gallerian. Galleria toimi seitsemän vuotta (1971–77) ja siellä järjestettiin yli 70 näyttelyä. Airaksisen maalauksia on ollut mukana monissa näyttelyissä kuten Kluuvin Galleriassa vuonna 1970, Elonkorjaajien kanssa Amos Anderssonin taidemuseossa vuonna 1976, Tukholman Modernin taiteen museossa 1977, Tammisaaressa Galleria Elverketissä kesällä 2009 sekä Salon Veturitallissa 2014. Hän piti myös laajan yksityisnäyttelyn Karkkilassa Galleria Bremenissä vuonna 2011.

Minun maaseutuni – Näyttely lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla
11.10.2024
Sarka-museon lokakuussa avautuva uusi näyttely Minun maaseutuni kertoo lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla 1950-luvulta näihin vuosikymmeniin saakka. Näyttely on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa. Yliopiston saman nimisen hankkeen yhteydessä tutkittiin suomalaisten maaseutuun liitettyjä muistoja, kokemuksia, merkityksiä ja tunteita.

Näyttelyssä kerrotaan, minkälaisia maatilan töitä isovanhemmat tekivät lapsina, mitä leikkejä leikittiin navetan nurkilla ja miten maaseudun nuoriso viettää vapaa-aikaansa nykyään. Vaikka maaseudulla asuu nykyään alle 30% suomalaisista, noin 70% väestöstä identifioituu sekä maalaiseksi, että kaupunkilaiseksi. Maaseutu koetaan tärkeäksi asuinpaikasta riippumatta.

Näyttely on esillä 11.10.2024–11.1.2026.

Pelloilla ja poluilla
17.10.2024
Pelloilla ja poluilla on valokuvanäyttely maaseudun merkityksestä. Näyttely on rakennettu yhdessä Loimaan Kamerat ry:n kanssa. Pitkän linjan valokuvausharrastajien yhteisö, Loimaan Kamerat järjesti yhdessä Saran kanssa tänä vuonna samannimisen valtakunnallisen valokuvakilpailun, jonka teemana oli maaseudun merkitys. Pelloilla ja poluilla -valokuvanäyttelyssä on esillä valokuvakilpailun finalistit ja näyttelyn avautuessa käynnistyvä yleisöäänestys ratkaisee koko kilpailun voittajakuvan.

Kilpailukutsussa osallistujia pyydettiin pohtimaan ja kertomaan valokuvien kautta, millä tavalla he liittävät itsensä maaseutuun; hiekkateiden halkomiin peltomaisemiin, laiduntaviin lehmiin, metsiin, latoihin, liitereihin, kyläkauppoihin ja tanssilavoihin. Maaseudun kasvatille tai kaupunkilaiselle peltojen ja järvien merkitys voi olla hyvin erilainen riippuen esimerkiksi siitä, edustaako suhde maaseutuun arkea tai loma-aikaa.

Kilpailun tuomaristolla oli runsaasti hyviä vaihtoehtoja valitessaan kilpailuun osallistuneista kuvista 23 finalistia Aulagalleriassa avautuvaan näyttelyyn. Valokuvakilpailuun valokuvia lähetettiin yhteensä 108 kappaletta. Valokuvakilpailua olivat tuomaroimassa Saran näyttelyamanuenssi Maileena Vaajoensuu, tutkijatohtori Maria Vanha-Similä, Loimaan kamerat ry:n vuoden 2023 kuvaajaksi valittu Raija Tuominen sekä näyttelyvastaava Reijo Rajala.

Loimaan Kamerat ry on noin 50 ajan pyrkinyt edistämään valokuvausharrastusta seutukunnalla ja kehittää jäsenistön valokuvauksellista osaamista sekä taltioida loimaalaista elämää ja tapahtumia. Suomen kameraseurojen liitto valitsi Loimaan Kamerat ry:n vuoden 2021 kameraseuraksi.

Ohrapuuroa ja näkkäriä – Suomalaisen kouluruokailun tarina
15.11.2024
Ruokakulmassa avautuu marraskuussa 15.11. uusi näyttely Ohrapuuroa ja näkkäriä – Suomalaisen kouluruokailun tarina. Näyttely on valmistettu yhteistyössä Hotelli- ja ravintilamuseon kanssa.

Kouluruokailu on paitsi tärkeä osa suomalaista koulukulttuuria, myös keskeinen osa suomalaista hyvinvointivaltion ideaa, jossa kaikille lapsille pyritään luomaan yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja oppimiseen.

Kouluissa alettiin tarjota varattomille oppilaille koulukeittoa ja 1900-lvun alussa. Ilmaisen aterian oli tarkoitus houkutella vähäosaisia perheitä laittamaan lapsensa kouluun ja turvata lasten ravinnonsaantia koulupäivän mittaan. Vuonna 1943 maksuton koululounas säädettiin Suomessa jokaisen oppilaan oikeudeksi ensimmäisenä koko maailmassa ja järjestelmä on säilynyt erityisenä maailman mittakaavassa näihin päiviin saakka.

Kouluruokailu on kulkenut pitkän matkan köyhäinhoidosta nykyaikaiseksi ruokapalveluksi, joka ottaa toiminnassaan huomioon sekä terveydelliset että sosiaaliset näkökulmat. Matkanvarrelle on kertynyt paljon muistoja, niin hyviä kuin pahojakin, joita museovieraat saavat myös jakaa näyttelyssä. Mikä oli sinun lempiruokasi koulussa? Entä inhokkisi? Millaisia muistoja sinulla on kouluruokailusta? Tule jakamaan muistosi kanssamme.

Kynttiläuinnit Vesihovissa
16.12.2024
Kynttiläuinnit Vesihovissa joulunalusviikolla 16.-19.12.
• Ma-to iltaisin klo 17.30 alkaen
• Ti ja to myös aamu-uinneilla klo 6.00-9.00

Kynttiläuinti sisältyy uimalipun hintaan.
Hinnasto ja aukioloajat: vesihovi.fi

Joulun ja vuodenvaihteen aukioloajat:
• Jouluviikolla 23.12.-29.12. suljettu
• Uusi vuosi: 30.12. klo 9-21, 31.12. klo 6-14, 1.1. suljettu
• Loppiaisena 6.1. suljettu (2.-4.1. avoinna normaalisti)

Toivotamme kaikille hyvää joulunaikaa!