11.11.2024Pohjoismaisen kirjallisuusviikon Iltahämärässä-lukuhetki
Kaija Joensuu lukee Sjónin kirjaa Skugga-Baldur ja Britta Wiander näyttää kuvia Islannista.
Lukuhetken järjestävät Pääkirjasto ja Loimaan Pohjola-Norden ry.
12.11.2024Konsertissa käydään läpi suomalaisen naiskuoromusiikin historia 12 esittäjän voimin
Arrhythmics on Turun yliopiston opiskelijoista, jatko-opiskelijoista ja jo työelämään siirtyneistä laulajista koostuva 12 naisen a cappella -yhtye, joka tekee erittäin monipuolista musiikkia rennolla mutta tavoitteellisella otteella. Lauluryhmässä jokaisen persoona saa kuulua ja stemmat sovitaan kappale kerrallaan, jolloin lopputulokseksi saadaan kappaleesta toiseen elävä soundi.
Yhtye teki viime syksyllä suuren urakan ja harjoitteli haastavan ohjelmiston suomalaisen musiikin konserttia varten, joka pidettiin yliopistolla itsenäisyyspäivän aattona. Konsertissa käydään läpi suomalaisen naiskuoromusiikin historia, ja kappaleet tuovat esiin aikansa naiskuvaa ja sitä, mitä ylipäänsä naisten on ollut soveliasta laulaa minäkin aikoina ja minkälaista musiikkia diskanttikuoroille tehdään entisaikoihin verrattuna tänä päivänä. Tämä ohjelmisto kuullaan myös Loimaalla tiistaikonserttisarjassa.
13.11.2024Syö oma taideteoksesi! Sukella taiteen ja ruoan kiehtovaan maailmaan. Työpajassa saat opastusta, ideoita ja rohkaisua ruokataiteen tekemiseen. Millaisista ruoka-aineista sinun palettisi koostuisi? Pajan lopuksi voit nauttia oman teoksesi juoman kera!
Työpaja sopii kaikille taiteesta ja ruoasta sekä niiden yhdistämisestä kiinnostuneille. Suosittelemme pajaa iloisille työ- ja ystäväporukoille. Pajan vetäjänä toimii museolehtori ja taidekasvattaja Aino Malminen Hotelli- ja ravintolamuseolta.
Marraskuun Ruokakeskiviikko on 13.11. klo 16. Ruokakeskiviikko kestää noin 2 tuntia ja osallistumismaksu on 10 €. Maksun voi suorittaa saapumisen yhteydessä kortilla museon infoon tai käteisellä saapumisen yhteydessä. Ruokakeskiviikko on museon päärakennuksen viereisessä rakennuksessa Aitta-tilassa.
Marraskuun Ruokakeskiviikkoon on tilaa 20 ensimmäiselle ilmoittautuneelle. Ilmoittautumisaika on 21.10. -11.11.2024 osoitteeseen senna.levonen@sarka.fi tai museon infoon p. 02 763 7700.
14.11.2024Klassisen laulun syventävien opintojen päättökonsertti
Taidetalolla to 14.11. klo 18.30.
Laulu Armi Haatanen
Piano Anna Vainiotalo
Opettaja Sari Anttila
Duetossa sopraano Elina Keloniemi - Hurttila
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa nauttimaan klassisesta laulusta!
16.11.2024Lentopallon Mestaruusliigaa.
19.11.2024Novellikoukussa kuunnellaan vaihtuvien lukijoiden lukemana novelleja tai muita tarinoita ja halutessaan voi samalla tehdä käsitöitä. Kaikki ovat tervetulleita!
19.11.2024Muistisairaus vaikuttaa monella tapaa muistisairaan ja lähipiirin elämään.
Muistin, vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen muutokset voivat aiheuttaa
haasteita arjen eri tilanteissa. Luentotilaisuudessa syvennytään lääkkeettömiin
keinoihin, joilla kohdata arjen haasteita.
Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Vahva-hanke, jonka
tarkoituksena on lisätä tietoa muistisairauksien lääkkeettömistä hoitokeinoista
sekä kohtaamisen merkityksestä.
20.11.2024Lapsen oikeuksien konsertti ke 20.11. klo 19.00 Heimolinnassa.
Konsertissa esiintyy Loimaan musiikkiopiston oppilaita ja opettajia, Loimaan lapsilaulajat, Loimaan viihdekuoro ja Loimaan soittokunta.
Myös yleisö voi osallistua Tuomo Rannankarin Lapsen oikeuksien lauluun, jossa musiikkiopiston kuoro esilaulajana ja Loimaan soittokunta säestää.
Lapsen oikeuksien päivän teema on tänä vuonna Lapsen oikeus oppimiseen.
Konserttiin on vapaapääsy. Tervetuloa!
Yhteistyössä Loimaan seudun musiikkiopisto, Loimaan viihdekuoro ja Loimaan soittokunta
20.11.2024Hyvinvointikurssilla keskitytään kurssilaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Palautuminen, liikunta, lepo, ravinto ja rentoutuminen ovat kurssin teemoja ja näihin perehdytään keskustellen sekä erilaisten ohjattujen harjoitusten avulla. Kurssin ohjaa hyvinvointivalmentaja Hanna Mäkilä.
Ilmoittautuminen kurssille viimeistään 13.11.2024.
21.11.2024Kuvaus
Studia Generalia -luento: Presidentit urheilijoina
Luennoitsija: FT, tietokirjailja Kalle Virtapohja
Mitä urheilulajeja Suomen päämiehet ovat harrastaneet? Mitä lajivalinnat kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta? Entä mitä ne kertovat presidenteistä?
Luennon järjestävät yhteistyössä pääkirjasto ja työväenopisto. Vapaa pääsy.
Kuva: Erkki Voutilainen, Museovirasto, 1959
22.11.2024Käärijä saapuu Loimaalle! Koko Loimaa pelkkää vihreetä!
23.11.2024Lentopallon Mestaruusliigaa.
23.11.2024Marraskuun Sarka-sunnuntaita vietetään kahden päivän ajan, sillä Kansallismuseo saapuu kylään Loimaalle ja Sarka-museoon. Vierailun aikana Kansallismuseo tuo nähtäville läpileikkauksen kansalliskokoelmiemme rakastetuimmista klassikoista.
Viikonlopun aikana voit nähdä Sarka-museossa muun muassa Urho Kekkosen silmälasit, Halikon aarteen sekä Edvard ”Eetu” Iston kuuluisan Hyökkäys-maalauksen vuodelta 1899. Paikan päällä on mahdollista kuulla Suomen kansallismuseon ammattilaisia, ja keskustella museon asiantuntijoiden, tutkijan ja konservaattorin kanssa.
”Haluamme, että mahdollisimman moni voi tutustua kansalliskokoelmiemme huippuesineisiin ja kokea palan Kansallismuseota”, yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta kertoo.
Kansallismuseo vierailee eri puolilla Suomea eri kohteissa oman peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen aikana, jolloin museo on suljettuna. Museokyläilyt Kansallismuseo aloitti viime keväänä Tornionlaakson museosta, jossa kahden päivän aikana vieraili ennätykselliset 2400 kävijää.
”Mukanamme ovat ne esineet, joiden edessä kävijät Kansallismuseossa pysähtyvät yhä uudelleen ja jotka herättävät suuriakin tunteita”, Forssell sanoo. Mukaan valikoitavat esineet voivat vaihdella hieman museoiden toiveiden mukaan. Sarkaan saadaankin Kansallismuseon kokoelmista näytille myös erityinen palanen loimaalaista historiaa.
Tapahtumapäivinä kaikkiin museon näyttelyihin on vapaa sisäänpääsy!
Lauantaina 23.11. Kansallismuseon vierailevanäyttely on avoinna klo 11-17 ja sunnuntaina 24.11. klo 10-16.
Museo on avoinna koko viikonlopun molempina päivinä klo 10-17 ja ravintolassa on lounasmahdollisuus klo 11-15.
29.11.2024Iloinen Joulunavaus on hyvän mielen joulunavaustapahtuma aivan kaikille!
Aloitetaan sankoin joukoin joulunaika yhdessä Loimaan torilla!
Luvassa perinteistä ja uuttakin lavaohjelmaa, palkintojen jakoa, musiikkia, tanssia lapsille, joulupuuroa ja muuta torille sopivaa tarjoiltavaa sekä toimintansa esittelijöitä. Joulupukki ja Muori ovat toki paikalla tonttuineen.
Ennen joulunavausta iltapäivällä keskustan liikkeet loihtivat liikkeisiinsä joulunavaus- ja Black Friday -tarjouksia, joten kannattaa ilman muuta lähteä liikkeelle jo silloin ja tulla jouluostoksilta viettämään hurlumheitä torille klo 18!
01.12.2024Lentopallon Mestaruusliigaa.
01.12.2024Suomen maatalousmuseo Sarassa virittäydytään joulun tunnelmaan, kun museolla järjestetään perinteiset joulumyyjäiset 1.12.2024 seminaaritila Riihessä klo 10-14.
Myyjäiset levittäytyvät museon päärakennuksen etupihalle, aulaan sekä Riiheen. Tarjolla on monipuolisesti käsityötuotteita ja jouluherkkuja, joten myyjäisistä löydät niin tunnelmalliset joulukoristeet omaan kotiin kuin joululahjat annettavaksi läheisillekin. Myynnissä on muun muassa villasukkia, kransseja, käsintehtyjä kynttilöitä, kodintekstiilejä, koruja, leivonnaisia ja paljon muuta.
Sisämyyntipaikat ovat täynnä, mutta ulkopaikkoja on vielä runsaasti vapaana. Tiedustele myyntipaikkaa myyjäisiin ottamalla yhteyttä museon asiakaspalveluun:
Sähköpostiosoite:info@sarka.fi
Puhelinnumero:02 763 7700
03.12.2024Avoimessa lukupiirissä luetaan kirja etukäteen ja keskustellaan siitä. Lukupiirin vetäjänä toimii Tarja Nikander. Lukupiiri kokoontuu pääkirjastossa kerran kuukaudessa tiistaisin klo 12.
Lukupiiriin osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Kirjoja on lukupiiriläisten saatavilla pääkirjastossa.
Syksyn 2024 avoimet lukupiirit ja kirjat:
ti 3.9. klo 12: Juha Itkonen: Hetken hohtava valo (2012)
ti 8.10. klo 12: Jevhenija Kuznjetsova: Kysykää Mialta (2022)
ti 5.11. klo 12: Alex Schulman: Kiirehdi rakkain (2023)
ti 3.12. klo 12: Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa: väärässä olemisen historia (2023)
04.12.2024Yrittäjä, elinkeinoelämän toimija, tervetuloa joulupuurolle Kahvila-Ravintola Siilinpesään. Puuroa on tarjolla klo 8.30 alkaen ja klo 9 alkaen kuulemme yrittäjäeläkkeistä ja muista ajankohtaisista asioista.
Jotta puuroa riittää kaikille halukkaille, muista imoittautua mukaan 27.11. mennessä alla olevasta linkistä.
06.12.2024Perinteinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto Heimolinnassa
Kahvitarjoilu alkaa kello 12:00
Ohjelma alkaa kello 13:00
Ohjelma täydentyy myöhemmin
Seppeleenlaskut ja Jumalanpalvelukset:
10:00 Kanta-Loimaa
10:00 Alastaron kirkko
12:00 Metsämaan kirkko
12:00 Mellilän kirkko
12:00 Virttaan kirkko
12:00 Kappeli
Kaupunginkirkossa ei ole jumalanpalvelusta.
07.12.2024Korisliigakauden runkosarjan ottelu
08.12.2024Kauneimmat joululaulut -konsertin ohjelmistossa on talven valkoisimpia ja joulun punaisimpia ikivihreitä, kuten White Christmas, Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna.
EINO GRÖN ja Kauneimmat Joululaulut- konsertti su 8.12.24 Klo.16.00 Heimolinna, Loimaa.
Konsertissa on väliaika ja puffetti
08.12.2024Lentopallon Mestaruusliigaa.
30.04.2016Suomen maatalousmuseo Saran Maatalouden aika -näyttely vie museokävijät 3000 vuoden aikamatkalle. Näyttely lähtee liikkeelle varhaisen viljelyn merkeistä kivikauden loppupuolelta ja päättyy teknologian ja suurten tilakokojen hallitsemaan nykymaatalouteen. Suomalaisen maatalouden keskeiset murrokset isojaosta karjatalouden nousuun ja pula-ajan säännöstelystä 1960 – 70-lukujen rakennemuutokseen tulevat tutuiksi.
Näyttelyssä on paljon tutkittavaa ja kokeiltavaa. Esillä on muun muassa ensimmäinen suomalainen traktori Kullervo ja täysikokoinen tuulimylly. Kokeile viljan jauhamista jauhoiksi käsikivillä, istahda nostalgiselle 1950-luvun maitolaiturille kuuntelemaan tarinoita tai hyppää leikkuupuimurisimulaattorin rattiin keräämään syksyn sato talteen.
Näyttelyyn voit tutustua myös virtuaalisesti Digimuseo-palvelun kautta: https://digimuseo.fi/nayttelyt/maatalouden-aika/
02.03.2019Näyttely esittelee runsaan esineistön kautta esikoneellisen ajan maataloustöitä ja -työvälineitä. Ennen konevoiman käyttöönottoa ihmisen oma käsi kylvi jyvät vakasta peltoon, leikkasi kypsän viljan sirpillä poikki ja sitoi lyhteeksi, ohjasi villan ja pellavan kiertymistä langaksi värttinän ympärille ja heilutti kirvestä, joka kaatoi niin kasken kuin rakennuspuutkin. Raskaissa peltotöissä apuna toimivat vetojuhdat, hevoset ja härät. Työtä riitti, ja kaikkien työpanosta lapsesta vanhukseen tarvittiin.
Näyttely perustuu toimintansa lopettaneen Viikin maatalousmuseon kokoelmiin. Yli 500 esinettä käsittävän näyttelyn vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Työkalut, astiat ja muut tarve-esineet tutustuttavat kävijän kaski- ja peltoviljelyn vaiheisiin kynnöstä sadonkorjuuseen. Peltotöiden lisäksi tutustutaan karjanhoitoon, tuvan ja pihapiirin töihin sekä sivuelinkeinoihin: metsästykseen, kalastukseen, metsätöihin ja kotiteollisuuteen.
Näyttelyyn voi tutustua myös virtuaalisesti Digimuseo.fi -palvelun kautta: https://digimuseo.fi/nayttelyt/ennen-koneita/
02.01.2024Vuoden 2024 kokoelmanäyttely Ikuistettu kauneus, nostaa maisemien rinnalle kokoelmien muotokuvat, niin todelliset kuin fiktiiviset. Muotokuvista vanhin esittää Ruotsin kuningatarta Ulrika Eleonora nuorempaa (1688–1741). Muotokuvan maalannut David von Krafft (1655–1724) toimi hovimaalarina vuodesta 1697 alkaen, enonsa David Klöcker Ehrenstrahlin (1628–1698) jälkeen. Krafft aateloitiin kuningattaren toimesta vuonna 1719.
Kotoisampaa ja modernimpaa aikakautta edustaa Ilmari Aallon (1891–1934) maalaama muotokuva esikuvansa ja taiteilijakollegansa Tykö Sallisen vanhemmasta tyttärestä vuodelta 1927. Naisten rinnalle on tuotu asetelmia ja kukkasia. Niiden joukossa Eero von Bohemin (1949–2012) Kannu ja hedelmäasetelma, Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) Kukkakimppu ja Tove Janssonin (1914–2001) Kukkia ikkunalaudalla.
Ensimmäistä kertaa esillä oleva ranskalaisen Oscar-Pierre Mathieun (1845–1881) teos Nuori nainen syöttää lintuja puutarhassa tuo mieleen monet kuvaelmat Tuhkimosta syöttämässä lintuja neidon vähäpukeisuudesta huolimatta.
Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Mikä miellyttää sinua eniten?
15.03.2024Lentopallon Mestaruusliigaa.
08.06.2024On se kone! -näyttely kertoo suomalaisen maatalouden koneellistumisesta 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään. Näyttelyssä voi tutustua eri vuosikymmenten klassikkotraktorien lisäksi eläintuotannon koneistumiseen esimerkiksi kananmunien haudontakaapin ja Suomen ensimmäisen lypsyrobotin kautta. Työkone-esimerkkien ohella moottorien tuomaan muutokseen pellolla, navetassa ja työhuoneessa voi tutustua videoiden, multimedioiden ja pelien kautta. Tietojaan nykymaataloudesta näyttelyssä voi testata Haluatko maajussiksi? -visassa. Näyttelyssä selviää myös, kuinka hevonen pärjää traktorille kyntötöissä ja miten erilaiset viljakuivurit toimivat.
Tässä näyttelyssä traktorin rattiin pääsee myös tarttumaan itse! Lapsia ja lapsenmielisiä varten on varattu leikkikäyttöön Valmet 20 -traktori. Erityisen jännittävän elämyksen tarjoaa traktorisimulaattori, jossa pääsee istahtamaan aidon 1970-luvun traktorin puikkoihin suorittamaan erilaisia tehtäviä 360 astetta traktorin ympärille levittäytyvällä pelikentällä.
Konevoima on vaikuttanut paitsi tuotantolukuihin, myös maaseudun maisemiin ja maatalouden parissa työskentelevien ihmisten arkeen. Näyttelyssä kulkee mukana kuvitteellinen eteläsavolainen Merosten perhe, jonka elämää voi seurata 1950-luvulta 2020-luvulle. Perheessä hankitaan uusia koneita, kiistellään rahasta ja tehdään vaikeita päätöksiä maatilan tulevaisuudesta. Näyttelyssä voi myös nähdä, miten varhaiset, kömpelöt rautapyöräiset maataloustraktorit muuntuivat yleiskoneiksi, joilla voitiin hoitaa myös kuljetuksia ja tehdä metsätöitä. Kävijä voi jäädä pohtimaan, miten tekniikka jatkaa kehittymistään tulevaisuudessa.
Suomessa on useita maataloustyökonemuseoita, mutta Saran On se kone! on ensimmäinen näyttely, joka avaa yleisölle suomalaisen maatalouden koneellistumisen koko ilmiön.
05.09.2024Työn muutos – valokuvanäyttely Suomen maatalousmuseo Saran ravintolasalissa 5.9.-31.12.2024
Työn muutos – valokuvanäyttely kertoo kuvien kautta Työtehoseuran 100-vuotisesta historiasta. Puhuttelevissa arkistokuvissa katse kohdistuu ihmisiin ja ilmeisiin. Käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin. Jo yhdistyksen alkuaikoina huomio kiinnittyi perheenemännän raskaaseen työhön ja työvälineiden parantamiseen. Sotien jälkeen koitti jälleenrakentamisen aika, jolloin Työtehoseura vaikutti niin kurssittajana kuin työtehon valistajana.
Suosta, kuokasta ja Jussista on tultu globaaliin yhteiskuntaan, tekoälyyn ja korkeaan teknologiaan. Vaikka muutos on jatkuvaa, pysyvät työn kehittäminen, tiedon soveltaminen ja ihmisten hyvinvointi aina ajankohtaisina. Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla.
Valokuvanäyttely on esillä Saran ravintolasalissa vuoden loppuun asti.
Työtehoseuran juhlavuoden kotisivut: www.tts.fi/tts/tyotehoseura100/
02.10.2024Pekka Airaksinen - Ajattelun tuolla puolen -maalauksia ja musiikkia.
Kattava otanta öljyvärimaalauksia sekä konemusiikkia.
Pekka Airaksinen (1945–2019) oli helsinkiläislähtöinen taidemaalari, muusikko, säveltäjä, runoilija sekä meditaatio-opettaja. Tunnetuksi Airaksinen tuli varsinkin elektronisen musiikin edelläkävijänä, helsinkiläisen underground-liikkeen yhtenä johtavana hahmona, sekä Tiibetin taiteen keskuksen perustajana. Luovuus oli läsnä jo nuoruudessa, Pekan harrastuksiin kuuluivat lapsuudesta asti musiikki sekä piirtäminen. 1960-luvulla Pekka opiskeli musiikkia. Opintoihin kuului pianonsoittoa ja sävellystä. Helsingin yliopistossa Pekka opiskeli mm. musiikkitiedettä, taidehistoriaa, psykologiaa ja tilastotiedettä. Alastarolle Pekka päätyi vuonna 1980 ostaessaan Ylhäisten vanhan kyläkoulun.
Pekka oli 60-luvun lopulla perustamassa Elonkorjaajat –taiteilijaryhmää, joka toimi 70-luvulta alkaen. Ryhmä järjesti näyttelyitä, joissa yhdistettiin laajasti taiteen eri muotoja sekä happeningeja eli performansseja. Elonkorjaajat perustivat Helsinkiin Halvat Huvit -gallerian. Galleria toimi seitsemän vuotta (1971–77) ja siellä järjestettiin yli 70 näyttelyä. Airaksisen maalauksia on ollut mukana monissa näyttelyissä kuten Kluuvin Galleriassa vuonna 1970, Elonkorjaajien kanssa Amos Anderssonin taidemuseossa vuonna 1976, Tukholman Modernin taiteen museossa 1977, Tammisaaressa Galleria Elverketissä kesällä 2009 sekä Salon Veturitallissa 2014. Hän piti myös laajan yksityisnäyttelyn Karkkilassa Galleria Bremenissä vuonna 2011.
11.10.2024Sarka-museon lokakuussa avautuva uusi näyttely Minun maaseutuni kertoo lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla 1950-luvulta näihin vuosikymmeniin saakka. Näyttely on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa. Yliopiston saman nimisen hankkeen yhteydessä tutkittiin suomalaisten maaseutuun liitettyjä muistoja, kokemuksia, merkityksiä ja tunteita.
Näyttelyssä kerrotaan, minkälaisia maatilan töitä isovanhemmat tekivät lapsina, mitä leikkejä leikittiin navetan nurkilla ja miten maaseudun nuoriso viettää vapaa-aikaansa nykyään. Vaikka maaseudulla asuu nykyään alle 30% suomalaisista, noin 70% väestöstä identifioituu sekä maalaiseksi, että kaupunkilaiseksi. Maaseutu koetaan tärkeäksi asuinpaikasta riippumatta.
Näyttely on esillä 11.10.2024–11.1.2026.
17.10.2024Pelloilla ja poluilla on valokuvanäyttely maaseudun merkityksestä. Näyttely on rakennettu yhdessä Loimaan Kamerat ry:n kanssa. Pitkän linjan valokuvausharrastajien yhteisö, Loimaan Kamerat järjesti yhdessä Saran kanssa tänä vuonna samannimisen valtakunnallisen valokuvakilpailun, jonka teemana oli maaseudun merkitys. Pelloilla ja poluilla -valokuvanäyttelyssä on esillä valokuvakilpailun finalistit ja näyttelyn avautuessa käynnistyvä yleisöäänestys ratkaisee koko kilpailun voittajakuvan.
Kilpailukutsussa osallistujia pyydettiin pohtimaan ja kertomaan valokuvien kautta, millä tavalla he liittävät itsensä maaseutuun; hiekkateiden halkomiin peltomaisemiin, laiduntaviin lehmiin, metsiin, latoihin, liitereihin, kyläkauppoihin ja tanssilavoihin. Maaseudun kasvatille tai kaupunkilaiselle peltojen ja järvien merkitys voi olla hyvin erilainen riippuen esimerkiksi siitä, edustaako suhde maaseutuun arkea tai loma-aikaa.
Kilpailun tuomaristolla oli runsaasti hyviä vaihtoehtoja valitessaan kilpailuun osallistuneista kuvista 23 finalistia Aulagalleriassa avautuvaan näyttelyyn. Valokuvakilpailuun valokuvia lähetettiin yhteensä 108 kappaletta. Valokuvakilpailua olivat tuomaroimassa Saran näyttelyamanuenssi Maileena Vaajoensuu, tutkijatohtori Maria Vanha-Similä, Loimaan kamerat ry:n vuoden 2023 kuvaajaksi valittu Raija Tuominen sekä näyttelyvastaava Reijo Rajala.
Loimaan Kamerat ry on noin 50 ajan pyrkinyt edistämään valokuvausharrastusta seutukunnalla ja kehittää jäsenistön valokuvauksellista osaamista sekä taltioida loimaalaista elämää ja tapahtumia. Suomen kameraseurojen liitto valitsi Loimaan Kamerat ry:n vuoden 2021 kameraseuraksi.
15.11.2024Ruokakulmassa avautuu marraskuussa 15.11. uusi näyttely Ohrapuuroa ja näkkäriä – Suomalaisen kouluruokailun tarina. Näyttely on valmistettu yhteistyössä Hotelli- ja ravintilamuseon kanssa.
Kouluruokailu on paitsi tärkeä osa suomalaista koulukulttuuria, myös keskeinen osa suomalaista hyvinvointivaltion ideaa, jossa kaikille lapsille pyritään luomaan yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja oppimiseen.
Kouluissa alettiin tarjota varattomille oppilaille koulukeittoa ja 1900-lvun alussa. Ilmaisen aterian oli tarkoitus houkutella vähäosaisia perheitä laittamaan lapsensa kouluun ja turvata lasten ravinnonsaantia koulupäivän mittaan. Vuonna 1943 maksuton koululounas säädettiin Suomessa jokaisen oppilaan oikeudeksi ensimmäisenä koko maailmassa ja järjestelmä on säilynyt erityisenä maailman mittakaavassa näihin päiviin saakka.
Kouluruokailu on kulkenut pitkän matkan köyhäinhoidosta nykyaikaiseksi ruokapalveluksi, joka ottaa toiminnassaan huomioon sekä terveydelliset että sosiaaliset näkökulmat. Matkanvarrelle on kertynyt paljon muistoja, niin hyviä kuin pahojakin, joita museovieraat saavat myös jakaa näyttelyssä. Mikä oli sinun lempiruokasi koulussa? Entä inhokkisi? Millaisia muistoja sinulla on kouluruokailusta? Tule jakamaan muistosi kanssamme.