Pääkirjaston Novellikoukku
07.01.2026
Novellikoukussa tehdään käsitöitä ja kuunnellaan novelleja. Novellikoukkuun voi tulla myös pelkästään kuuntelemaan. Novellikoukuissa on mukana loimaalaisesta teatterielämästä tuttuja lukijavieraita, jotka lukevat valitsemiaan novelleja ja tarinoita. Tällä kertaa novelleja lukevat Pirkko Hyvönen ja Kerkko Vihava. Tarjolla on myös teetä ja mukavaa seuraa.

Kirjastojumppa
08.01.2026
Kirjastojumpissa pääsee yhdistämään kirjastokäynnin kuntoiluun: kuukausittaisissa tapaamisissa harrastetaan ensin lempeää matalan kynnyksen liikuntaa, jonka jälkeen saa opastusta kirjaston palveluihin ja aineistoihin.

Kirjastojumpat pidetään joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 10–11, ja ne sopivat kaikentasoisille liikkujille.

Kirjastojumpat järjestetään yhteistyössä Loimaan liikuntapalveluiden kanssa.

Kirjavinkit kiertoon -lukupiiri
14.01.2026
Kirjavinkit kiertoon -lukupiirissä annetaan ja saadaan lukusuosituksia. Lukupiiritapaamisiin päätetään yhdessä teemat, joiden mukaan valitaan esiteltävät kirjat. Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa pääkirjaston Elers-huoneessa.

Tiistaikonsertti - Palecafe Tove ja Tooti DJ-set
27.01.2026
Räppäri, DJ ja tietokirjailija Paleface (Karri Miettinen) on kuratoinut noin kahden tunnin DJ-setin,
joka rakentuu kirjailija-kuvataiteilija Tove Janssonin ja taidegraafikko Tuulikki “Tooti”
Pietilän henkilökohtaisesta musiikkiarkistosta johon hänelle on myönnetty lupa Janssonin
perikunnan toimesta.
Huikea, yli 600 LP-levyä ja 1 000 C-kasettia käsittävä kokoelma paljastaa kaksikon laaja-alaisen
musiikkimaun: suomen- ja ruotsinkielisestä musiikista New Orleans -jazziin, chanson-klassikoista
1970-luvun rockiin

Jazzbändin konsertti
28.01.2026
Jazzbändin konsertti keskiviikkona 28.1.2026 Taidetalossa. Tervetuloa!

Loimaan seudun osaajat ja yritykset -messut
29.01.2026
Loimaan seudun osaajat ja yritykset -messuilla pääset tutustumaan seutukunnan yrityksiin ja näet, mitä kaikkea meillä seudulla tehdäänkään ja minkälaisia työpaikkoja nyt ja tulevaisuudessa on tarjolla. Yritysten lisäksi mukana myös oppilaitoksia.

Tapahtuman pääpuhujia ovat Korumies Arvi sekä Mika "Immu" Ilmen. Lisäksi yritysesittelyjä ja ja hastatteluja. Päivän aikana pääset myös tekemään oman CV:n ja kuulet, miten tekoälyä voi hyödyntää työnhaussa.

Korumies Arvi (Arvi Martikainen) on tunnettu nuorena yrittäjänä ja kenttäratsastajana, joka toteutti unelmansa omasta kilpahevosesta suunnittelemalla ja myymällä koruja, ja inspiroi nyt nuoria luennoillaan uskomaan itseensä, tavoittelemaan unelmiaan ja kehittämään omia yrittäjätaitojaan. Arvi on paikalla klo 10 - 14.

Mika Ilmén on rohkea elämänmuutoksen tehnyt kirjailija ja puhuja, joka tunnetaan vapaaottelun pioneerina, Cannonball MC:n entisenä asekersanttina. Hän kertoo yrittäjätarinaansa ja miksi rehellinen bisnes ja opiskelu kannattaa rikollisuuden sijaan. Immu on paikalla klo 15 - 17.30.

KANSANRUNOUTTA KURKIJOELTA - Talvikauden teemapäivä Kurkijoki-museolla
31.01.2026
Kuullaan kurkijokisten runoilijoiden runoja.

Keskustelutuki mielenterveys- ja päihdeläheisille KOPIO
03.02.2026
Ammatillinen keskustelutuki (1-5 kertaa) on suunnattu mielenterveys- ja päihdeläheisille. Aikoja on varattavissa joka kuun ensimmäiselle tiistaille osoitteesta www.vsfinfami.fi tai ottamalla yhteyttä suoraan työntekijään, p. 041 318 0228.

Oireileva voi olla kuka vain itselle tärkeä ihminen. Keskustelutuen tavoitteena on tukea hyvinvointia sekä jaksamista, ja löytää vaihtoehtoja arjen haasteisiin. Toisinaan keskusteluissa nousevat esiin myös pelihaittoihin liittyvät teemat.

J. S. Bach: H-molli -messu
04.02.2026
Johann Sebastian Bachin (1685–1750) uran loppupuolen järkälemäistä mestariteosta eli h-molli-messua pidetään usein Bachin musiikillisena testamenttina. Messusta löytyy teemoja Bachin aiemmista teoksista, sillä sitä ei ole sävelletty yhdellä kertaa. Ensimmäiset osat Kyrie ja Gloria valmistuivat vuosina 1724 ja 1731 ja muut osat seuraavien parinkymmenen vuoden mittaan. H-molli-messu valmistui Bachin viimeisen elinvuoden aikana vuonna 1749.

H-molli-messu eroaa Bachin kirkkomusiikiksi säveltämistä passioista. Teos mukailee katolisen kirkon messua ja on sävelletty latinankieliseen tekstiin, jolle ei 1700-luvulla ollut mitään käyttöä virallisissa luterilaisissa kirkonmenoissa. Sen takia sävellystä ei pitkään aikaan osattu esittää yhtenäisenä teoksena. Varmuudella ensimmäinen kokonaisesitys tapahtui vasta vuonna 1859 Leipzigissä, jolloin teoksen valmistumisesta oli kulunut 110 vuotta.

Konsertit toteutetaan Loimaan lisäksi myös Hämeenlinnassa, Salossa sekä Turussa ja konserttien päätukijana toimii Uudet klassikot-rahasto.

Kesto: 2 t 30 min (sis. väliajan)

Konsertin esiintyjät:
Key Ensemble
Suomalainen barokkiorkesteri
Tuuli Lindeberg, sopraano
Essi Luttinen, altto
Niilo Erkkilä, tenori
Tomi Punkeri, basso
Jutta Seppinen, johtaja

Pääkirjaston Novellikoukku
04.02.2026
Novellikoukussa tehdään käsitöitä ja kuunnellaan novelleja. Novellikoukkuun voi tulla myös pelkästään kuuntelemaan. Novellikoukuissa on mukana loimaalaisesta teatterielämästä tuttuja lukijavieraita, jotka lukevat valitsemiaan novelleja ja tarinoita. Tarjolla on myös teetä ja mukavaa seuraa.

Kirjastojumppa
05.02.2026
Kirjastojumpissa pääsee yhdistämään kirjastokäynnin kuntoiluun: kuukausittaisissa tapaamisissa harrastetaan ensin lempeää matalan kynnyksen liikuntaa, jonka jälkeen saa opastusta kirjaston palveluihin ja aineistoihin.

Kirjastojumpat pidetään joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 10–11, ja ne sopivat kaikentasoisille liikkujille.

Kirjastojumpat järjestetään yhteistyössä Loimaan liikuntapalveluiden kanssa.

Maatalouden aika -näyttely Suomen maatalousmuseo Sarassa
30.04.2016
Suomen maatalousmuseo Saran Maatalouden aika -näyttely vie museokävijät 3000 vuoden aikamatkalle. Näyttely lähtee liikkeelle varhaisen viljelyn merkeistä kivikauden loppupuolelta ja päättyy teknologian ja suurten tilakokojen hallitsemaan nykymaatalouteen. Suomalaisen maatalouden keskeiset murrokset isojaosta karjatalouden nousuun ja pula-ajan säännöstelystä 1960 – 70-lukujen rakennemuutokseen tulevat tutuiksi.

Näyttelyssä on paljon tutkittavaa ja kokeiltavaa. Esillä on muun muassa ensimmäinen suomalainen traktori Kullervo ja täysikokoinen tuulimylly. Kokeile viljan jauhamista jauhoiksi käsikivillä, istahda nostalgiselle 1950-luvun maitolaiturille kuuntelemaan tarinoita tai hyppää leikkuupuimurisimulaattorin rattiin keräämään syksyn sato talteen.

Näyttelyyn voit tutustua myös virtuaalisesti Digimuseo-palvelun kautta: https://digimuseo.fi/nayttelyt/maatalouden-aika/

Ennen koneita -näyttely Suomen maatalousmuseo Sarassa
02.03.2019
Näyttely esittelee runsaan esineistön kautta esikoneellisen ajan maataloustöitä ja -työvälineitä. Ennen konevoiman käyttöönottoa ihmisen oma käsi kylvi jyvät vakasta peltoon, leikkasi kypsän viljan sirpillä poikki ja sitoi lyhteeksi, ohjasi villan ja pellavan kiertymistä langaksi värttinän ympärille ja heilutti kirvestä, joka kaatoi niin kasken kuin rakennuspuutkin. Raskaissa peltotöissä apuna toimivat vetojuhdat, hevoset ja härät. Työtä riitti, ja kaikkien työpanosta lapsesta vanhukseen tarvittiin.

Näyttely perustuu toimintansa lopettaneen Viikin maatalousmuseon kokoelmiin. Yli 500 esinettä käsittävän näyttelyn vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta. Työkalut, astiat ja muut tarve-esineet tutustuttavat kävijän kaski- ja peltoviljelyn vaiheisiin kynnöstä sadonkorjuuseen. Peltotöiden lisäksi tutustutaan karjanhoitoon, tuvan ja pihapiirin töihin sekä sivuelinkeinoihin: metsästykseen, kalastukseen, metsätöihin ja kotiteollisuuteen.

Näyttelyyn voi tutustua myös virtuaalisesti Digimuseo.fi -palvelun kautta: https://digimuseo.fi/nayttelyt/ennen-koneita/

On se kone! Näyttely Suomen maatalousmuseo Sarassa
08.06.2024
On se kone! -näyttely kertoo suomalaisen maatalouden koneellistumisesta 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään. Näyttelyssä voi tutustua eri vuosikymmenten klassikkotraktorien lisäksi eläintuotannon koneistumiseen esimerkiksi kananmunien haudontakaapin ja Suomen ensimmäisen lypsyrobotin kautta. Työkone-esimerkkien ohella moottorien tuomaan muutokseen pellolla, navetassa ja työhuoneessa voi tutustua videoiden, multimedioiden ja pelien kautta. Tietojaan nykymaataloudesta näyttelyssä voi testata Haluatko maajussiksi? -visassa. Näyttelyssä selviää myös, kuinka hevonen pärjää traktorille kyntötöissä ja miten erilaiset viljakuivurit toimivat.

Tässä näyttelyssä traktorin rattiin pääsee myös tarttumaan itse! Lapsia ja lapsenmielisiä varten on varattu leikkikäyttöön Valmet 20 -traktori. Erityisen jännittävän elämyksen tarjoaa traktorisimulaattori, jossa pääsee istahtamaan aidon 1970-luvun traktorin puikkoihin suorittamaan erilaisia tehtäviä 360 astetta traktorin ympärille levittäytyvällä pelikentällä.

Konevoima on vaikuttanut paitsi tuotantolukuihin, myös maaseudun maisemiin ja maatalouden parissa työskentelevien ihmisten arkeen. Näyttelyssä kulkee mukana kuvitteellinen eteläsavolainen Merosten perhe, jonka elämää voi seurata 1950-luvulta 2020-luvulle. Perheessä hankitaan uusia koneita, kiistellään rahasta ja tehdään vaikeita päätöksiä maatilan tulevaisuudesta. Näyttelyssä voi myös nähdä, miten varhaiset, kömpelöt rautapyöräiset maataloustraktorit muuntuivat yleiskoneiksi, joilla voitiin hoitaa myös kuljetuksia ja tehdä metsätöitä. Kävijä voi jäädä pohtimaan, miten tekniikka jatkaa kehittymistään tulevaisuudessa.

Suomessa on useita maataloustyökonemuseoita, mutta Saran On se kone! on ensimmäinen näyttely, joka avaa yleisölle suomalaisen maatalouden koneellistumisen koko ilmiön.

Minun maaseutuni – Näyttely lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla
11.10.2024
Sarka-museon lokakuussa avautuva uusi näyttely Minun maaseutuni kertoo lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla 1950-luvulta näihin vuosikymmeniin saakka. Näyttely on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa. Yliopiston saman nimisen hankkeen yhteydessä tutkittiin suomalaisten maaseutuun liitettyjä muistoja, kokemuksia, merkityksiä ja tunteita.

Näyttelyssä kerrotaan, minkälaisia maatilan töitä isovanhemmat tekivät lapsina, mitä leikkejä leikittiin navetan nurkilla ja miten maaseudun nuoriso viettää vapaa-aikaansa nykyään. Vaikka maaseudulla asuu nykyään alle 30% suomalaisista, noin 70% väestöstä identifioituu sekä maalaiseksi, että kaupunkilaiseksi. Maaseutu koetaan tärkeäksi asuinpaikasta riippumatta.

Näyttely on esillä 11.10.2024–11.1.2026.

Näyttely: Saisiko olla kupponen? Suomalaisen kahvihetken historiaa
10.04.2025
Saisiko olla kupponen? Suomalaisen kahvihetken historia tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen kahvin merkitykseen suomalaisessa kulttuurissa. Tule Sarkaan tutustumaan kahvin kiehtovaan maailmaan!

Kahvi on erottamaton osa suomalaista arkea. Monen aikuisen päivä ei lähde käyntiin ilman aamukahvia, ja lounaan jälkeen nautitaan usein kupillinen kahvia jälkiruoaksi. Palkalliset kahvitauot ovat vakiintuneet osaksi työpaikkojen etuuksia, ja niistä pidetään kiinni hanakasti. Kun joku tulee kylään, vieraanvaraisuuteen kuuluu tietenkin tarjoutua keittämään kahvia, vaikka vieras usein kieltäytyy aluksi kursaillen.

Kahvi on läsnä suomalaisessa arjessa, mutta se on myös osa elämän suuria hetkiä. Juhlatilaisuuksissa, sekä suurissa että vaatimattomammissa tarjoillaan kahvia. Mitä olisivatkaan ristiäiset, nimiäiset, häät tai hautalaiset ilman katettua kahvipöytää?

Näyttely kertoo kahvin matkasta trooppisilta viljelyalueilta suomalaisiin kahvipöytiin sekä valottaa tapakulttuuria kahvittelun takana. Tiedätkö sinä miten kursaillaan, kelle tarjotaan kahvia ensin tai missä seurassa on ollut sopivaa ryystää tassilta?

Saisiko olla kupponen? Suomalaisen kahvihetken historiaa on esillä Suomen maatalousmuseo Saran Ruokakulmassa 10.4.–5.10.2025.

Kurkijoki-museon talvikausi on alkanut
31.08.2025
Kurkijoki-museon talvikausi on alkanut. Talvikaudella museo on avoinna lauantaisin klo 13-16, sekä erikseen sovittaessa. Museon näyttelyn aiheena on Kurkijoen Martat. Tervetuloa Kurkijoki-museolle!

Hetkiä maatilan arjesta - valokuvanäyttely Sarka-museolla
13.11.2025
"Kamera on aina jossain lähellä. Näyttelyn kuvat on otettu maatilan arjen keskeltä – hetkiä eläinten, luonnon ja vuodenaikojen rytmissä. Niissä näkyy työn ja rauhan vuorottelu, valon vaihtelut sekä se hiljainen kauneus, joka usein jää huomaamatta. Valokuvaus on minulle tapa pysähtyä ja tallentaa hetkiä, jotka kertovat elämästä tilalla sellaisena kuin se on – rehellisenä, elävänä ja jatkuvasti muuttuvana."
- Alëna Matveeva

Saran Ravintolasalissa nähdään loppuvuonna 2025 valokuvanäyttely maatilan arjesta maatilayrittäjän näkökulmasta. Näyttely tarjoaa pienen kurkistuksen maatilan arkeen, jossa luonto, eläimet ja kauniit hetket ovat aina läsnä.

Valokuvanäyttely on koostuu vuonna 2024 Loimaan kamerat ry:n ja Sarka-museon järjestämän valokuvakilpailun Pelloilla ja poluilla voittaneen Alëna Matveevan valokuvista. Voiton yleisöäänestyksessä toivat hänen upeat valokuvansa laiduntavasta ylämaankarjasta.

Matveeva on syntynyt Venäjän Etelä-Uralilla, Tšeljabinskissa ja asuu Pohjois-Juvalla Itä-Suomessa. Hevoset ovat olleet aina tärkeä osa hänen elämäänsä ja vuonna 2007 hän muutti Suomeen opiskelemaan harrasteohjaajaksi Ypäjän Hevosopistossa. Nykyään hän hoitaa puolisonsa kanssa Vuorenmaalla Farmila Oy -maatilaa, jonka toimialaan kuuluu munatuotantoa, ylämaankarjaa, hevosia sekä maatilamatkailua.

Työntäyteisen maatilan arjen keskellä Matveeva löytää aikaa myös valokuvausharrastukselleen.

Hetkiä maatilan arjesta on esillä Ravintolasalissa 13.11.2025-11.1.2026.

Unelmien museo – Suomen maatalousmuseo Sarka 20 vuotta -näyttely
20.11.2025
Museon juhlavuosinäyttely Saran historiasta
Suomen maatalousmuseo Sarka täytti tänä vuonna tasan 20 vuotta. Museo avattiin juhlallisin menoin yleisölle kesäkuussa 2005, mutta vaadittiin paljon paikallisten aktiivisuutta ja työtä ennen kuin komea museorakennus nousi pellonlaitaan, valtatie 9:n varrelle. Museo on myös osa Loimaan historiaa. Tämä museon juhlavuoden päättävä näyttely kertoo museon perustamisesta sekä kuluneesta kahdestakymmenestä vuodesta.

Sarka-museon vuosikymmeniin on sisältynyt yli 200 näyttelyä, noin 400 tapahtumaa sekä lähes miljoona kävijää. Unelmien museo -näyttely kertoo pitkän museohankkeen toteutumisesta, viimeisen kahdenkymmenen vuoden huippuhetkistä sekä tulevaisuuden unelmista; minkälaiseksi maatalouden valtakunnallinen vastuumuseo on kehittynyt ja minkälaisia tavoitteita sillä on seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.

Unelmien museo – Suomen maatalousmuseo Sarka 20 vuotta esillä Aulagalleriassa 20.11.2025–11.1.2026.

Tonttukierros Sarka-museon piha-alueella
16.12.2025
Tule bongaamaan tonttuja museolle!

Joulukuussa Suomen maatalousmuseo Saran piha-alueelle voi tulla etsimään tonttuja. Tule ottamaan selvää, kuinka monta tonttua pihalta löytyy ja millaisia tontut ovat luonteeltaan. Tonttujen luokse löytää helposti museon pääovien luota löytyvän kartan avulla. Kerää tonttujen luota löytyvät kirjaimet ja ratkaise sana-arvoitus!

Saran pihalta löytyvät tontut ovat kaikki hyväntahtoisia ja kilttejä, joten tonttukierros sopii hyvin myös perheen pienimmille. Hämärässä tonttujen etsintä voi olla erityisen jännittävää. Pimeällä liikkuessasi mukaan kannattaa ottaa oma taskulamppu.

Joulutontuissa yhdistyvät vanha kansanperinne ja uudemmat jouluperinteet
Tonttukierroksen hahmot perustuvat suomalaiseen kansanperinteeseen. Entisaikaan tonttuja asusteli monissa maalaistalon rakennuksissa ja niiden ajateltiin pitävän huolta muun muassa talon karjasta ja sato-onnesta. Tontut olikin syytä pitää tyytyväisinä, jotta ne eivät olisi suuttuneet ja lähteneet talosta pois. Tonttuja voitiin kunnioittaa esimerkiksi viemällä niille joulunaikaan puuroa syötäväksi.

Joulupukin apureina toimivat punalakkiset joulutontut tulivat tutuiksi suomalaisille 1800-luvun lopulta lähtien. Suomalainen joulutonttu on saanut vaikutteita sekä kansanperinteestä että ulkomailta, sillä joulutonttuperinne levisi Pohjoismaissa alun perin Tanskasta Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen.